Kipsi on tutkituin vesiensuojelumenetelmä

Saaristomeren kipsihanke

Tänä syksynä on Lounais-Suomessa levitetty kipsiä lähes 10 000 hehtaarin peltoalueelle. Kipsihanke on ympäristöministeriön rahoittama vesiensuojeluhanke, ja siihen on tähän mennessä osallistunut 400 viljelijää.

Yksi hankkeeseen mukaan lähteneistä viljelijöistä on Mika Äijälä, jonka Kylä-Isotalon tila sijaitsee Salon Kuusjoella. Äijälällä on vuokrapellot mukaan lukien yhteensä 770 hehtaaria viljelypinta-alaa, josta 700 hehtaaria on mukana kipsihankkeessa.  Vuonna 2020 kipsiä on levitetty 1 600 tonnia 400 hehtaarille, ja ensi vuonna 2021 levitetään loput.

Lue lisää Saaristomeren kipsihankkeesta

Vantaanjoen kipsihanke

 Syksyllä 2018 John Nurmisen Säätiön alulle saattamassa Vantaanjoen valuma-alueen kipsihankkeessa kipsiä levitetään 3 500 hehtaarille. Miljoonahankkeen rahoituksesta vastaavat yksityiset lahjoittajat noin 70 prosentin osuudella ja ympäristöministeriö noin 30 prosentin osuudella. 

SAVE-hanke: Peltojen kipsikäsittely laajasti käyttöön julkisen tuen avulla

Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä (SAVE) -hanke selvitti kipsin soveltuvuutta  parantamaan Saaristomeren ja koko Itämeren tilaa.

SAVE-hankkeen loppuraportissa todetaan (10/2018), että peltojen kipsikäsittely on monipuolisesti tutkittu ja laajaan käyttöön soveltuva vesiensuojelutoimenpide. Menetelmän käyttöönotto ehdotetussa laajuudessaan leikkaisi nopeasti Suomen fosforikuormaa Itämereen 300 tonnilla vuosittain. Tuloksena olisi rannikkovesien parempi tila. Lisäksi Suomi vastaisi Itämeren toimintaohjelman suosituksiin sekä omiin vesien- ja merenhoidon tavoitteisiin fosforin osalta. 

SAVE-hanke on laatinut viisikohtaisen toimintamallin, jonka mukaan kipsikäsittely voitaisiin ottaa mukaan vuonna 2021 alkavaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rahoituskauden toimenpiteisiin.  Malli soveltuu myös ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman mukaisen tuen organisointiin vuodesta 2019 alkaen. 

Lue lisää SAVE-hankkeesta

Trap-kipsihanke vuosina 2008-2013

Kipsi on osoittautunut tutkimuksissa tehokkaaksi ratkaisuksi fosforin sitomiseen peltoon kasvien käytettäväksi. TraP-tutkimushanke on vuodesta 2008 tutkinut kipsin käyttöä fosforin sitomiseen laboratorioissa sekä kenttätyönä yhteistyössä 20 maanviljelijän kanssa. Yaran yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat MTT, Suomen ympäristökeskus, Luode Consulting, TTS-tutkimus sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Hanketta on rahoittanut Yaran ohella Tekes.

SYKE tutki kipsikäsittelyä Nummenpään 100 hehtaarin valuma-alueella, jossa maahiukkasiin sitoutuneen fosforin kulkeuma pieneni 64 % ja liuenneen fosforin huuhtoutuminen kolmanneksella. Vastaavaa muutosta ei tapahtunut läheisellä vertailuvaluma-alueella, jossa kipsiä ei käytetty. Pelloilla, joihin kipsiä on levitetty, vaikutukset ovat olleet jopa silmin nähtävissä: aikaisemmin sameat valumavedet kirkastuivat heti kipsin levityksen jälkeen.

MTT:n tutkimus tehtiin Jokioisissa kahdella pellolla. Kolmen vuoden keskiarvoina ilmaistuna kipsi vähensi veden sameusarvoja 45 %, maa-aineksen mukana kulkeutuvaa fosforia 70 %, veteen liuennutta fosforia 50 % ja veteen liuenneen hiilen pitoisuutta 35 %. Vaikutus oli suurin ensimmäisenä vuonna ja hiipui asteittain ajan kuluessa.

Tutkimusjulkaisu: Ekholm et al. 2011. The effect of gypsum on phosphorus losses at the catchment scale 2011 (pdf)