Vesiensuojelu

Puhtaamman Itämeren puolesta

Maataloudella on tärkeä rooli vesiensuojelussa ja Itämeren tilan parantamisessa. Vesistöjen rehevöitymistä aiheuttavat muun muassa fosfori ja typpi. Lannoitteita tarvitaan, jotta saadaan määrältään ja laadultaan mahdollisimman hyvä sato, mutta ravinteet tulee saada kasveihin – ei vesistöön. Yara on kehittänyt ratkaisuja, joiden avulla ravinteet pysyvät pellossa kasvien käytössä eivätkä huuhtoudu vesistöön.

Lannoitus kasvin tarpeiden mukaan

Hyvän sadon ja ympäristön hyvinvoinnin vuoksi viljelymaata ei pidä yli- eikä alilannoittaa.

Kun lannoitus pohjautuu kasvin tarpeisiin ja maan viljavuus pidetään hyvänä, voimme tuottaa ruokaa tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Tämä edellyttää parhaita viljelykäytäntöjä. Lannoittamisessa tämä tarkoittaa tarpeenmukaisia ravinteita: oikea määrä, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Näin kasvit saavat käyttöönsä juuri sen minkä tarvitsevat muodostaakseen parhaan mahdollisen sadon, eikä ravinteita siirry vesistöön tai haihdu ilmaan.

Vesiensuojelu tehtailla

Yara on investoinut ympäristöpäästöjen vähentämiseen tehtaillaan. Fosfori- ja typpipäästöt ovat vähäiset suljettujen vesikiertojen ja jatkuvan kunnostustyön ansioista.

Yara Suomi noudattaa lainsäädäntöä sekä viranomaisten asettamia määräyksiä ja lupaehtoja kaikissa toiminnoissaan. Tehtailla toimimme ympäristölupien puitteissa ja yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Toimintamme ympäristövaikutuksia seurataan laaja-alaisesti velvoitetarkkailuna ympäristölupaehtojen mukaisesti sekä toimipaikan omana tarkkailuna. Voimassa olevissa ympäristöluvissa on määritelty luparajat vesistöihin johdettavalle kuormitukselle.

Toimintamme on sertifioitu ja ympäristön osalta meille on myönnetty ISO 14001-sertifikaatti. Itämeren ravinnekuorman vähentämiseksi teemme yhteistyötä viranomaisten, HELCOMin, SYKE:n, Helsingin yliopiston, John Nurmisen säätiön ja Vantaanjoen veisensuojeluyhdistyksen kanssa.

Peltojen kipsikäsittely puolittaa fosforin huuhtoutumisen pellolta vesistöön ja vähentää näin Itämeren rehevöitymistä merkittävästi.

Kipsi on kalsiumsulfaattia ja sitä syntyy, kun Yaran Siilinjärven apatiittia jalostetaan fosforihapoksi. Kipsi liukenee peltomaahan parantaen maan mururakennetta ja vähentää fosforin huuhtoutumista vesistöön. Fosfori säilyy näin pellossa kasvien käytettävänä.

Fosforikuormitus on yksi Itämeren alueen suurimpia ympäristöhaasteita. Viljelykasvit tarvitsevat fosforia kasvaakseen, mutta ongelmana on pelloilta valuva vesi, joka kuljettaa maata ja fosforia pelloilta vesistöihin. Vesistöissä fosfori aiheuttaa levien kasvua ja rehevöitymistä. Kipsi on tutkimuksissa osoittautunut tehokkaimmaksi ratkaisuksi sitoa fosfori peltoon kasvien käytettäväksi.

Kipsi parantaa maata

Kipsi liukenee ja imeytyy maaperään. Se parantaa maan rakennetta ja sitoo myös liukoista fosforia. Käsitelty maaperä kestää paremmin sateen ja sulavan lumen aiheuttamia vesivirtauksia vähentäen eroosiota ja siten fosforin valumista vesistöihin. Tutkimustulosten mukaan pellon kipsikäsittely vähentää fosforin kulkeumaa keskimäärin 50 % viiden vuoden aikana, vaikutus perustuu eroosion vähenemiseen ja vesiliukoisen fosforin huuhtoutuman vähenemiseen.

Kipsi on tutkituin vesiensuojelumenetelmä

Kipsin tehoa on tutkittu Suomessa yli 10 vuotta ja tutkimustulokset osoittavat, että kipsi on erittäin tehokas vesiensuojelumenetelmä.

Suomessa tehdyt kipsi-tutkimukset  

• Nummenpää 100 ha (TraP- hanke: 2008-2013)
• Savijoki 1 550 ha (SAVE: 2016-2018)
• Vantaanjoki 3 500 ha (Vantaanjoen kipsihanke: 2018-2020)

Tulokset

• Kipsi vähentää fosforin huuhtoutumista pellolta vesistöön 50 %
• Kipsi vähentää myös liukoisen orgaanisen hiilen huuhtoutumaa 50 %,
  mikä parantaa maaperän hiilitasetta (TraP)

Yhteistyökumppanit

Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, Luonnonvarakeskus,
Ympäristöministeriö ja John Nurmisen -säätiö

Lue lisää kipsin tutkimushankkeista

Saaristomeren kipsihanke

Yara osallistuu käynnissä olevaan Saaristomeren kipsihankkeeseen toimittamalla Siilinjärven puhdasta kipsiä pelloille levitettäväksi.

Mukana hankkeessa on Yaran lisäksi satoja viljelijöitä, Ympäristöministeriö, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Meriaura Oy ja Pro Agria Länsi-Suomi.

Hankkeen tavoitteena on käsitellä kipsillä yhteensä 50 000–85 000 hehtaaria peltomaata
Saaristomeren valuma-alueella vuosina 2020-2022.  

Mitä kipsi on?

• Kipsi on kalsiumsulfaattia ja se sisältää 23 % kalsiumia, 18 % rikkiä ja 0,2 % fosforia. 
• Kipsiä syntyy, kun Siilinjärven apatiittia jalostetaan fosforihapoksi (raaka-aineet apatiitti ja rikkihappo).
• Siilinjärven kipsi on puhdasta ja sopii sen takia hyvin peltokäyttöön.
• Puhtaus perustuu Siilinjärven puhtaaseen fosfaattiesiintymään.