Lannoittamalla metsistä jälleen hiilinielu

Metsäteho on julkaissut uuden paikkatietoaineiston, jonka avulla metsänlannoitukset voidaan aiempaa paremmin kohdentaa sellaisille alueille, joilla lannoituksen kasvua ja hiilensidontaa lisäävät vaikutukset ovat voimakkaimmat ja lannoituksen ympäristövaikutukset ovat vähäiset.  

Aineiston mukaan lannoitusta voidaan hyödyntää 1,4 miljoonan hehtaarin alueella Suomessa. Tästä vajaa miljoona hehtaaria soveltuu kivennäismailla tehtävään kasvatuslannoitukseen ja 400 000 hehtaaria turvemaiden tuhkalannoitukseen. Metsätehon mukaan näiden alueiden kertalannoituksella olisi mahdollisuus saavuttaa puuston 30 miljoonan kuution lisäkasvu kolmessakymmenessä vuodessa. Kasvu sitoisi reilu 20 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.  

Kasvatuslannoituksella merkittäviä tuloksia nopeasti

Uusi aineisto on tärkeä ja erittäin tervetullut, mutta kasvuluvut ovat melko maltilliset. Metsätehon aineistossa kokonaislisäkasvu 30 miljoonaa kuutiota on ilmoitettu pitkällä 30 vuoden aikajänteellä, mutta on tärkeä huomioida, että kasvatuslannoitus tuottaa lisäkasvun jo alle kymmenessä vuodessa. 

”Nykykäsityksen mukaan realistinen lisäkasvu hehtaarille on 15–20 kuutiota lannoituksen vaikutusaikana, mutta laskelmissa on käytetty keskiarvona 11,4 kuutiota per hehtaari.* 

Kasvatuslannoituksen vajaan miljoonan hehtaarin potentiaali voisi itse asiassa tuottaa lisäkasvua jopa 15–20 miljoonaa kuutiometriä jo alle kymmenessä vuodessa. Lisäkasvu voisi parhaimmillaan sitoa 14 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Tällä voisimme kuroa umpeen metsien hiilipäästöt ja kääntää metsät jälleen hiilinieluksi”, toteaa Yara Suomen metsälannoitteiden tuotepäällikkö Juho Salmi.  

Hiilensidonnan maksimoimiseksi voitaisiin myös nuoret kasvatusmetsät sisällyttää potentiaaliin ja toistaa lannoitus useamman kerran metsän kiertoaikana.  

Tuhkalannoituksella on myös merkitystä, mutta tuhkalannoitteiden vaikutusaika on jopa 30 vuotta. Kasvatuslannoituksen potentiaaliseen pinta-alaan on Metsätehon aineistossa huomioitu myös kaikki nuoret kasvatusmetsät, joten tuhkalannoituksen potentiaali on realistinen.

Lannoittaminen lisää myös maaperän hiilivarastoa

Lannoittaminen ei ainoastaan lisää puustoon varastoitunutta hiilen määrää, vaan se lisää myös maaperän hiilivarastoa. Lannoitus kasvattaa latvuston neulaspinta-alaa ja oksien määrää, mikä lisää aikanaan karikkeen määrää. Kun karike tippuu maahan, se varastoituu maaperään ja lisää hiilivarastoa. Tämän lisäksi lannoituksen tuomasta lisäkasvusta hyötyy myös juuristo, joka hakkuiden yhteydessä usein jätetään metsään, lisäten näin myös maaperään hiiltä. Kangasmaiden kasvatuslannoituksissa tämä on selkeä lisä hiilensidontaan. Turvemailla tähän liittyy vielä epävarmuuksia, mutta uusimpien tutkimustenmukaan turvemaiden tuhkalannoituksilla puuston on todettu sitovan hiiltä enemmän kuin mitä maaperästä vapautuu**. 

Sen lisäksi, että ilmasto hyötyy myös lisääntyneestä hiilensidonnasta, lannoitus on metsänomistajille kannattavin metsänhoidollisista toimenpiteistä. Kivennäismaiden typpilannoituksessa investoinnille saatava korko on tyypillisesti 10–20 prosenttia. 

Metsälannoitus lyhyesti 

Metsänlannoitusta on kahta tyyppiä: kasvatuslannoituksia ja terveyslannoituksia. Kasvatuslannoituksia toteutetaan kangasmaille, joissa pyritään saamaan parempaa kasvua. Näissä lannoituksissa metsään lisätään pääosin typpeä sekä pieniä määriä muita tärkeitä ravinteita, kuten fosforia ja booria. Terveyslannoituksilla tarkoitetaan metsän ravinnetilan korjausta, jos metsässä on merkittävä puutos. Ilman ravinnetilan korjausta metsän kasvu on olematonta. Terveyslannoituksia ovat tyypillisesti turvemaiden tuhkalannoitukset, joissa lisätään pääosin kaliumia ja fosforia. 

Yara Suomen metsälannoitteet valmistetaan Suomessa ja ne on kehitetty suomalaisiin metsiin. Lannoitteet ovat tutkittuja ja turvallisia käyttää. Yaran metsälannoitteiden tuotevalikoimasta löydät tarvitsemasi lannoitteen jokaiselle metsätyypille. 

* Metsälannoitus nyt ja tulevaisuudessa : synteesiraportti 

**Loppuraportti: Hiilitase ja siihen vaikuttavat tekijät tuhkalannoitetuissa suometsissä (SuoHiTu)