Satokisan voittaja Kimmo Polo: ”Olen vakuuttunut lehtilannoituksen hyödyistä”

Alastarolainen Kimmo Polo niitti menneellä kasvukaudella sekä mainetta että runsasta kaurasatoa. Käytännön Maamies -kaurakisan 2024 kilokisan voitto irtosi lopulta selvällä erolla toiseksi tulleeseen viljelijään. Polon kauralohko oli kisan ainoa, joka ylitti maagisen kahdeksan tonnin rajan. Kisalohkolta puidun kilpailuhehtaarin hehtaarisadoksi muodostui lopulta 8592 kiloa hehtaarilta.  

”Kisaan lähdettiin täysillä ja panostukset olivat sen mukaiset. Tavoitteena oli rikkoa kauran Suomen satoennätys [8817 kg/ha], mutta siitä vähän jäätiin toukokuun kuivuuden ja kuumuuden vuoksi”, Polo kertoo. 

Myös talousviljelmään panostetaan 

Vaikka kisalohko sai lähes kaikki mahdolliset toimenpiteet, ei Pololla ole tapana oikaista talousviljelmienkään hoidossa. Panostus kannatti, sillä kaurasta tuli koko tilalla keskimäärin 7,4 tonnin hehtaarisato. Syysviljoissa Pololla on tapana tavoitella yli kahdeksan tonnin satoa, mutta toukokuun kuivuus ja kuumuus kuritti sadon vajaaseen seitsemään tonniin. 

Syyt Kimmo Polon hyvien satojen taustalla kuulostavat lopulta yksinkertaisilta. Tasapainoinen lannoitus, oikeat kasvukauden aikaiset toimenpiteet, viljelykierto, kalkitus ja toimiva ojitus ovat paletti, jolla syntyy yleensä tasaisen hyvää tulosta.  

Tuuriakin tarvitaan, sillä usein veden puute nousee sadon kannalta ratkaisevaksi tekijäksi. Kuivuuden vaikutusta Polo on pyrkinyt vähentämään painottamalla viljelyssään enemmän syysviljoja kuin kevätviljoja, sekä huolehtimalla peltojen kasvukunnosta – hyvässä kunnossa oleva maa kun pidättää paremmin sekä vettä että ravinteita. Viime kasvukaudella säät tosin suosivat tällä alueella enemmän kevät- kuin syysviljoja. 

Kaikkia ravinteita tarvitaan 

”Olen aina puhunut tasapainoisen lannoituksen puolesta. Olen huomannut monesti lannoituskeskustelujen painottuvan liiaksi typpeen. Typpi on toki määrällisesti tärkein kasviravinne, mutta kyllä kaikkia ravinteita tarvitaan, ja joka kasvukausi”, Polo huomauttaa. 

Polo pitää tärkeänä ylläpitää peltojensa fosforiviljavuutta, sillä kerran laskeneita fosforiviljavuuslukuja on jälkikäteen erittäin vaikeaa korjata.  

”Suuret sadot yhdistettynä nykyisiin ympäristötuen lannoitusmääriin on haastava yhtälö, sillä sadonkorjuun myötä pellolta useimmiten poistuu enemmän fosforia kuin sitä voi lannoittaa. Yleensä laitan kylvölannoituksena maksimitasot fosforia”, Polo kertoo. 

”Hivenravinteita ei saa unohtaa, vaikka tuntuu, että niitä annetaan kasville vain pieniä määriä.” 

Viljelijä Kimmo Polo, Alastaro
 

Lehtilannoituksen hyödyt vakuuttavat 

Polo on käyttänyt hivenravinnepitoisia lehtilannoitteita lähes aina viljelijänuransa alkuajoista lähtien. Hän suosittelee jokaista ottamaan YaraVita-lehtilannoitteet omaan työkalupakkiinsa.  

”Olen vakuuttunut lehtilannoituksen hyödyistä, varsinkin suhteessa niiden kustannukseen. Hivenravinteita ei saa unohtaa, vaikka tuntuu, että niitä ajetaan pellolle pieniä määriä. Pitää muistaa ravinteiden minimilaki: sato on juuri sen kokoinen, kuin on sen heikoin lenkki. Tämä on fakta, jonka olen saanut itsekin huomata.” 

Polo kertoo esimerkin mangaanista. Hyvin kalkituissa maissa esiintyy helposti mangaanin puutetta. Lehtilannoitteet ovat tällaisessa tilanteessa käytännössä ainoa hyvä keino saada mangaania riittävästi kasvin käyttöön.  

”Korkean pH:n mailla mangaanilehtilannoituksella saa parhaan vastineen rahalle. Mangaanin jälkeen usein tärkeimpiä hivenravinteita ovat kupari ja sinkki, varsinkin tämän alueen pelloilla. Maalajikohtaisiahan nämä puutteet usein ovat ja esimerkiksi turveperäiset maat kärsivät luontaisesti kuparin puutteesta”, Polo kertoo.

YaraVitat kasvin ja satotavoitteen mukaan 

Polon suosikkiaineet YaraVita-tuoteryhmästä ovat moniravinteiset mangaania, kuparia, sinkkiä ja muutamaa muuta hivenravinnetta sisältävät YaraVita MANCOZIN ja YaraVita GRAMITREL B. Jos tavoitteena on leipävehnä, Polo antaa lisäksi viimeisessä ruiskutuksessa typpeä ja rikkiä sisältävää YaraVita THIOTRAC 300 -lehtilannoitetta. 

”Aineita tietysti vaihdellaan kasvin tarpeen ja tavoitteen mukaan. Jos näyttää siltä, että on tulossa kova sato, annan enemmän – ja toisaalta joskus myös kasvuston elvyttämiseksi.” 

”Täytyy pitää myös mielessä, mikä on satokasvin arvo, ja millä intensiteetillä siihen kannattaa panostaa. Biologisen optimin sijaan useimmiten haetaan taloudellista optimia. Poikkeuksena tästä toki satokisalohkot, joihin annetaan kaikki voitava”, Polo kuvailee. 

Kun oman maaperän on oppinut tuntemaan, tietää Polon mukaan aika hyvin, mille lohkoille kannattaa mitäkin lehtilannoitetta antaa.  

”Tarvittaessa käytän Yara MegalabTM -kasvianalyysiä, hivenravinnepuutokset kun voivat joskus olla piileviä. Kaurakisalohkonkin Megalab-tuloksista todettiin ehkä itselle hieman yllätyksenä lievää magnesiumin puutetta. Tulosten jälkeen lisäsin viimeiseen ruiskutuskierrokseen sitten vielä magnesiumpitoista YaraVita GRAMITREL B:tä”, Polo kertoo. 

Lehtilannoitteet joka ruiskutukselle 

Pololla on tapana jakaa lehtilannoitteet jokaiselle ruiskutukselle. Hän miettii yleensä valmiiksi lehtilannoitteiden jakamisen eri ruiskutuskertoihin.  

”Hivenaineiden määrissä painotan useimmiten alkukasvukautta, eli aikaa ennen jyvänluvun määräytymistä. Myöhemmin kasvukaudella varmistan hivenravinteilla vielä jyvän täyttymistä sekä kasvinterveyttä. Yleensä pyrin kuitenkin mahdollisimman vähiin ruiskutuskertoihin. Jos mennään esimerkiksi yhden ruiskutuksen taktiikalla, niin silloin tietysti annan riittävän annoksen kerralla”. 

Tankkiseosten tekoon on tullut vuosien mittaan rutiini, ja nykyisin hän saattaa sekoittaa jopa yli neljääkin ainetta keskenään tankkiin. Tarvittaessa hän tarkistaa aineiden yhteensopivuuksia Yara Tankmix -palvelusta. 

Polon mukaan YaraVita-lehtilannoitteet kannattaa ottaa mukaan aina, kun menee ruiskun kanssa pellolle.  

”Suosittelen käyttämään YaraVitoja hyviä satoja tavoiteltaessa. Se on eräänlainen vakuutus sadolle”, hän tiivistää.