Yaran pilottitiloilla tarkkaa ravinteiden käyttöä nurmiviljelyssä
Yaran ja Valion Carbo-tiloilla toteutettiin nurmiviljelyssä hyviä lannoituskäytänteitä kolmen pilottivuoden ajan. Yhteensä 46 pilottitilaa antoi arvokkaan työpanoksensa projektille ja viljelijät punnitsivat nurmilohkojen sadot ja lähettivät rehunäytteitä analysoitavaksi. Tulosten perusteella laskettiin lohkokohtaiset ravinnetaseet.
Tulokset kertovat aukottomasti kuinka tehokasta ravinteiden käyttö voi olla tavanomaisessa nurmiviljelyssä, kun ravinnehuolto toteutetaan yhdistämällä tilatasolla optimaalisesti Yaran mineraali- ja lehtilannoitteet apilapitoisten nurmien ja karjanlannan ravinteiden kanssa.
Yaran lannoitusohjelmissa huippusadot ja tehokas ravinteiden käyttö
Yaran lannoitusohjelmien suositukset perustuvat maan viljavuusanalyysiin ja nurmisadon tarvitsemien ravinteiden määrään. Ravinteiden käyttö on tehokasta, kun kaikkia sadonmuodostukseen tarvittavia ravinteita on tarjolla oikea-aikaisesti.
Pilottivuosien aikana nurmilohkoilta korjattiin suuria ja laadukkaita nurmisatoja. Pilottilohkojen keskisato vaihteli 8700:sta 9800 kg ka/ha. Suuresta nurmisadosta huolimatta sadon raakavalkuaispitoisuus säilyi optimaalisena noin 160 g/kg ka. Ensimmäisen ja arvokkaimman nurmisadon määrä oli noin puolet kokonaissadosta, keskimäärin 4000 kg ka/ha.
Suuren nurmisadon myötä myös ravinteiden käyttö oli tehokasta. Typpitase oli pilottilohkoilla lähellä nollaa tai negatiivinen, mikä tarkoittaa sitä, että maasta vapautuvia ravinteita hyödynnettiin tehokkaasti. Typpeä nurmilohkolla käytettiin keskimäärin 210 kg N/ha, jonka lisäksi karjanlannan sisältämä kokonaistyppi toi nurmien käyttöön noin 30 kg N/ha. Karjanlannan kokonaistyppi ja apilan sitoma typpi toivat nurmille niiden tarvitsemaa lisätyppeä, joka puolestaan varmisti myös raakavalkuaispitoisuuden säilymisen tavoitetasolla.
Fosfori- ja kaliumtaseet olivat kaikkina pilottivuosina negatiivisia. Sen vuoksi hyväsatoisten nurmilohkojen riittävästä fosfori- ja kaliumlannoituksesta tulee huolehtia niin satovuosina kuin perustamisen yhteydessä. Satovuosina karjanlanta on tärkeä fosforin ja kaliumin lähde. Kaliköyhillä mailla tulee panostaa perustamisvuoden toimenpiteisiin kuten varastokaliumlannoitukseen Yara BIOTIITTI:llä.