Pornaisissa poikkeuksellisen hyvä nurmivuosi

Nurmilohkolle lisätyt ja sieltä poistuvat ravinteet mitataan tarkasti. Kasvukauden päätteeksi käytiin satotuloksia läpi Teams-palaverissa Yaran asiantuntijoiden kanssa. Minkälainen oli vuoden 2020 nurmisato, vastasiko sadon määrä ja laatu tavoitteita?

Poikkeuksellisen sateinen kasvukausi – siitä nurmet tykkää

Toivosen tilalla kasvukausi 2020 oli poikkeuksellisen sateinen. Ensimmäiselle nurmisadolle sadetta kertyi 80 mm ja koko kasvukautena peräti 530 mm. Riittävä kosteus näkyi myös sadon määrässä ja pilottilohkoilta korjattiin 8 600 ja 12 300 kg ka/ha. Pilottilohkolla 1 sato korjattiin ensimmäisen vuoden nurmesta, joka alemman typpilannoituksen ohella selittää alhaisempaa sadon määrää.

Niin kutsuttuina ’tavallisina kasvukausina’ sademäärä on huomattavasti alhaisempi ja nurmet kärsivät usein kuivuudesta. Sopeutumiskeinoksi on valittu monilajinen nurmisiemenseos, jossa on timotein ohella nurmi- ja ruokonataa, englannin raiheinää sekä puna-apilaa. Lajikoostumus näkyy sadon määrän tasaisena jakautumisena eri niittokertojen välillä, sillä sekä natojen, englannin raiheinäinen ja puna-apilan sadonmuodostus painottuu toiselle ja kolmannelle sadolle.

Maan viljavuusanalyysit vihreällä ja rehun laatu kohdillaan

Pilottilohkojen maalaji on runsasmultaista hiuesavea (HeS, rm). Savimaalle tyypillisesti sekä viljavuus- että reservikaliumluvut ovat korkeita. Viljavuuskalium on yli 340 mg/l ja reservikalium yli 1600 mg/l. Rehun kaliumpitoisuus oli kaikissa sadoissa korkeahko, hieman yli tai alle 30 mg/kg ka. Pilottilohkojen maan magnesiumluvut ovat myös erittäin korkeita. Maan viljavuusmagnesium oli yli 700 mg/l ja reservimagnesium yli 5000 mg/l. Nurmirehun K/Mg+Ca-ekvivalentti-suhde pysyikin tavoitearvossa eli alle 2,2.

Yksi parannussuunnitelma nurmien lannoitukselle

Nurmirehun laadun tarkemmassa tarkastelussa huomio kiinnittyi ensimmäisen sadon raakavalkuaispitoisuuteen, joka vaihteli pilottilohkojen välillä 130:stä 166 g/kg ka. Ero selittyi typpilannoituksen määrällä, joka erosi pilottilohkojen välillä yli 30 kg N/ha. Koska kyseessä on apilapitoinen nurmiseos, painotetaan typpilannoitus keväälle ja tulevalle kasvukaudelle nostetaan ensimmäisen sadon lannoitus molemmilla pilottilohkoilla noin 100 kg N/ha. Ensimmäisen sadon lannoituksessa tilalla käytetään YaraMila Y2-lannoitetta. Yaran apilapitoisten nurmien lannoitusohjelmissa typpilannoitusta vähennetään 1 kg N/1% apilaa korjatussa sadossa.

Lumi satoi veden kyllästämään maahan

Lopuksi pohdittiin, miten meneillään oleva talvi vaikuttaa nurmien talvehtimiseen ja lannoitussuunnitelmien tarkastamiseen. Tilan maasensoreiden kosteuskäyriä tarkasteltaessa havaittiin, että lumi on satanut routaantumattomaan maahan, joka on veden kyllästämä. Hapettomat olot ovat erityisen haastavia nadoille ja apiloille, toki pitkään jatkuessaan kaikille nurmilajeille. Carbo-hankkeen myötä tarkkojen tilakohtaisten sää- ja satotietojen yhdistäminen tuo uutta tietoa myös talvehtimisen onnistumiseen vaikuttaviin tekijöihin.