Näin tehostat viljojen ravinteiden käyttöä

Lannoitekustannusten noustessa ravinteiden käytön tehokkuuden ja riskienhallinnan merkitys korostuu viljan viljelyssä. Kasvivalintoja ja korkeiden panostusten kohdistamista on hyvä miettiä lohkokohtaisesti. Kun lohkon satotavoitteet ovat korkealla, satopotentiaalia ei kannata jättää hyödyntämättä tinkimällä lannoituksesta. Viljanostajien hintakiinnitykset syksylle 2022 kannustavat tuottamaan korkeita ja laatutavoitteet täyttäviä satoja.

Vaali viljavuutta viisaasti

Hyvä maan kasvukunto ja viljavuuden säilyttäminen lisäävät peltojen sadontuottokykyä ja sitä myötä viljelyn kustannustehokkuutta. Tällöin viljelykasvit käyttävät ravinteet tehokkaasti ja selviävät paremmin myös kasvukauden mahdollisista voimakkaista olosuhteiden vaihteluista.

Sadon mukana pelloilta poistuu vuosittain ravinteita. Satotasoon nähden liian matala lannoitustaso kääntää pellon ravinnetaseet negatiivisiksi, mikä heikentää maan viljavuutta pitkällä aikavälillä.

Tasapainoinen, moniravinteinen ja kasvuston tarpeeseen mitoitettu lannoitus auttaa ylläpitämään maan viljavuutta ja parantaa kasvuston ravinteiden käytön tehokkuutta. Esimerkiksi huononlaisessa fosforiluokassa fosforilannoituksella saadaan selkeä satovaste.

Jaetulla lannoituksella pienempi riski

Kevätviljoilla hyvä kasvuunlähtö ja tasainen taimettuminen on erityisen tärkeää, jotta kasvusto pääsee kiinni lyhyen kasvukauden kiivaaseen rytmiin. Kylvölannoituksella varmistetaan ravinteiden saatavuus nopean alkukehityksen aikana, mutta kasvukauden lannoituksiin saa joustavuutta lannoitusmäärää jakamalla.

Lannoituksen jakaminen viljoilla tarkoittaa myös lannoituspanosten kustannuksiin liittyvän riskin jakamista. Parhaaseen tulokseen päästään, kun kylvölannoituksena annetaan noin kaksi kolmasosaa suunnitellusta typpimäärästä, sekä lohkon viljavuuden mukaiset määrät fosforia ja kaliumia. Lannoituksen jakokokeet ovat osoittaneet, että vehnällä ja ohralla kylvölannoituksen typpiosuuden pienentäminen tästä vaikuttaa satoon negatiivisesti. Lisälannoituksen laiminlyönti tai liian myöhäinen ajankohta alentaa satoa.

Lannoitusta jaettaessa kylvölannoituksen riittävyyttä tarkkaillaan tekemällä nolla- ja ylilannoitusruudut. Ravinteiden vapautuminen maasta on hidasta vielä kasvukauden alussa. Lisälannoitus tulee ajankohtaiseksi heti, kun ylilannoitusruutu alkaa erottua talousviljelmästä. Lisälannoitukseen varatut lannoitteet säästyvät, jos lisälannoitustarvetta ei havaita.

Korrenkasvun alkaessa ravinteiden otto kiihtyy ja sadon kannalta tärkeä jyväluku määräytyy. Tässä vaiheessa voidaan jo arvioida kasvuston satopotentiaalia. Lisälannoituspäätös on tehtävä lippulehtivaiheeseen mennessä. Hyvä ja rehevä kasvusto kannattaa lisälannoittaa korrenkasvuvaiheessa, jolloin annetaan loput kasvukaudelle suunnitellusta typpilannoituksesta. Mikäli tavoitteena on korkea valkuaispitoisuus, osa typestä säästetään toiseen, maitotuleentumisvaiheessa tehtävään lisälannoitukseen.

Täsmälevitys tuo tarkkuutta

Lannoituksen jakaminen mahdollistaa myös täsmälannoituksen kevätviljoilla. Satelliittiteknologian avulla typpilannoitus voidaan optimoida lohkon sisäisen tarpeen mukaan, kun lisälannoitus tehdään täsmälevityksenä.

Atfarm-levityskartat ottavat huomioon vaihtelut lohkon sisällä. Näin oikea määrä lannoitetta menee oikeaan paikkaan.