Fosfori - ajetaanko peltomaa kriittisestä ravinteesta tyhjiin?

Ravinnekeskustelu käy nyt kuumana ympäri Eurooppaa, kun neuvottelut sekä CAP-uudistuksesta että koko EU:n laajuisesta Green Deal -sopimuksesta ovat käynnissä. Suunta on yhteinen: fosforin käyttö laskee joka puolella. Uusia tutkimustuloksia saadaan jatkuvasti ja niiden hyödyntäminen  päätöksenteossa on kasvien kasvun turvaamisessa tärkeää. Samalla tunnistetaan ne kohteet, joiden fosforitaso tai fosforin käyttö uhkaa ympäristön kantokykyä.

Fosforiluokat laskeneet koko 2000-luvun

Suomen peltojen fosforitila nousi vuosikymmenien aikana runsaalla fosforilannoituksella heikosta tyydyttävälle ja hyvälle tasolle. Vuodesta 1995 alkaen fosforilannoitusta on kuitenkin rajoitettu ja viljelijät ovat omatoimisesti laskeneet sen vuosittaista käyttöä peltoihin noin 5 kg P/ha mineraalilannoitteista ja noin 6 kg P/ha karjanlannasta. Tämä määrä riittää neljän tuhannen kilon viljasatoihin olettaen, että kaikki annettu fosfori päätyisi kasvien hyödyntämäksi.

Menneinä vuosikymmeninä kerrytetty varastofosfori on nyt käytetty saatuihin satoihin ja peltojen fosforitasot laskevat negatiivisten taseiden takia nopeasti. Oman haasteensa fosforilannoitukseen tuo keväisin maan matala lämpötila, jolloin maan fosforista vain noin 30–40 prosenttia on kasveille käyttökelpoisessa muodossa.

Peltojen viljavuuden kehitystä 2000-luvulla voi tarkastella viiden vuoden jaksoissa Eurofins Viljavuuspalvelun tilastoista.Viimeisen neljän vuoden tarkastelujakson 2016–2019 aikana korkeiden ja arveluttavan korkeiden luokkien osuus näytteistä on laskenut selvästi. Niitä on nyt alle viisi prosenttia kaikista näytteistä, ja huonojen osuus ylittikin tämän jakson aikana korkeiden luokkien osuuden.

Sekä hyvässä että tyydyttävässä luokassa olevien peltojen osuus on lähtenyt nopeaan laskuun, kun taas välttävien ja ennen kaikkea huononlaisten osuus kasvaa merkittävästi.

Riittämätön fosforilannoitus johtaa satotasojen laskuun, viljojen tuleentumisen hidastumiseen ja typenhyötysuhteen sekä hiilensidonnan heikkenemiseen. Liian alas laskeneita fosforileimoja ei voi enää nostaa takaisin vihreälle nykyisten säännösten rajoittaessa fosforilannoitusta.

Fosforivaje vaikuttaa satotasoihin

Luken ja Yaran FOSA-yhteistyöhankkeessa tehtiin viljoilla ja nurmilla kolmen vuoden koesarja erilaisissa fosforiluokissa. Tulokset osoittavat, että nykyisillä viljoilla ja nurmiseoksilla saadaan suuria satoja, ja ne tällöin myös kuluttavat merkittävän määrän ravinteita.

Välttävässä ja huononlaisessa viljavuudessa vuosittaisella fosforilannoituksella saadaan suuriakin sadonlisiä. Esimerkiksi Yara Kotkaniemessä koelohkolla, jonka fosforitaso on huononlainen muun kasvukunnon ollessa hyvä, saadaan 30 kilon fosforilannoituksella 1800–2000 kilon sadonlisä.

Panostus fosforipitoiseen lannoitteeseen on viljelijälle kannattavaa hyvän sadonlisän myötä. Parhailla satotasoilla kaikki kokeessa annettu fosfori sitoutui satoon, jolloin pellon köyhtymistä voitiin hidastaa. Alemmilla lannoitustasoilla fosforia poistui sadon mukana selvästi enemmän kuin lannoituksena oli annettu, jolloin pellon fosforitila heikkeni edelleen.

Hyvä ja tyydyttävä fosforiluokka tuo viljelyyn kaivattua tasapainoa ja hyvän sadon vuosi toisensa jälkeen. Vuosittaisella fosforilannoituksella näillä pelloilla ei saada merkittävää sadonlisää, vaan lannoitus on ajateltava maan fosforivaraston hoitona.

Hyvän ja tyydyttävän fosforiluokan pelloilla sallittu fosforilannoitus on alle sadossa poistuvan määrä ja tällöin uhkana on pellon kasvukunnon heikkeneminen. Tästä syystä hyvää satoa antavilla lohkoilla fosforin satotasokorjauksen säännöllinen käyttö on välttämätöntä kasvukunnon säilyttämiseksi.

Korkeampien fosforiluokkien lohkot eivät tarvitse fosforilannoitusta tuottaakseen hyvän sadon. Pieni fosforin lehtilannoitus on mahdollinen kaikilla lohkoilla.

Viljelijän muistilista fosforilannoitukseen:

• Tee lohkokohtainen suunnitelma esim. viiden vuoden ajalle
• Anna enemmän fosforia kevätviljoille, erikoiskasveille ja ohralle
• Laske fosforitaseita, niin fosforikato ei yllätä
• Anna fosfori kylvölannoituksena, erityisen tehokas lannoitus on sijoitettuna
• Vaihtele lannoitteita P/K-pitoisuuden mukaan ja ota fosforin tasaus avuksi
• Käytä satotasokorjausta hyville sadoille, niin peltosi pysyvät kunnossa