Poikkeukselliset talvi ja kevät vaikuttavat nurmien lannoitukseen

Suuri ja myöhään korjattu kolmas sato yhdistettynä leutoon talveen sekä jääpolte olivat tärkeimpiä talvehtimistuhojen syitä. Yaran pilottitilojen sääasemilla mitattiin toukokuussa jopa -8 asteen yöpakkasia, jotka estivät nurmien kasvuunlähdön.

”Toissapäivänä alkoi nurmien kasvu”, toteaa Matti Aspila Härmästä.

Tilan sääaseman tietojen mukaan kasvuunlähtöä ennen mitattiin kaksi pakkasetonta yötä.

Lannoituksen tietoisku nurmille -webinaarissa 4.6. klo 10–11 pohditaan Yaran nurmien kehityspäällikön Mervi Seppäsen johdolla talven sääolojen vaikutusta kasvustoihin, kevään kasvuunlähtöä ja nurmien lannoitusstrategioita. Ilmoittaudu mukaan!

Karaistuminen epäonnistui paikoin ja talvehtimisolot olivat nurmille haastavat

Aiemmat talvet ovat olleet nurmille verrattain helppoja; vaikka syksyllä viimeinen niitto on ajoittunut myöhään, ei merkittäviä talvehtimisongelmia ole havaittu. Tällöin nurmia on suojannut alueesta riippuen kylmä talvijakso ja lumipeite.

Viime talvi kuitenkin oli äärimmäisen leuto. Sateisen syksyn jälkeen talvilämpötilat olivat usein plussan puolella. Esimerkiksi Yaran pilottitiloilla pellot ympäri Suomea olivat roudattomia pitkälle kevääseen.

Nurmikasvit valmistautuvat talveen karaistumalla, jolloin kylmänkestävyys lisääntyy ja energiavarastoja kerrytetään. Karaistumisen syveneminen syksyn ja alkutalven aikana estyy, jos talven lämpötila on yli viisi astetta eikä öisin ole pakkasasteita. Keväällä kasvuunlähtö tapahtuu talven jälkeen säästyneiden varastosokereiden ja typellisten yhdisteiden avulla. Lyhyt karaistumisaika tai korkeasta lämpötilasta johtuva heikko karaistuminen johtavat vähäisempiin energiavarastoihin.

Sateet ja ylimääräinen kosteus maassa johtavat varastoidun energian tuhlaamiseen talven aikana, mikä näkyy heikkona kasvuunlähtönä keväällä. Tällainen ”nälkäkuolema” havaittiin syyksi heikomman talvenkestävyyden omaaville lajeille, kuten rainadalle, Helsingin yliopiston tekemissä peltokokeissa. Timotei pystyi kuitenkin säätelemään energiatalouttaan huomattavasti paremmin eikä vaikutuksia kasvuunlähtöön havaittu.

Miten talvehtimisongelmat näkyvät kasvustossa keväällä ja sadonkorjuun aikana?

Hitaan kasvuunlähdön ohella energiavaje näkyy harvana kasvustona ja täydennyskylvö on monelle heikentyneelle nurmikasvustolle tänä vuonna tarpeen. Kasvuunlähdön myötä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitkä lajit ovat nurmiseoksesta jääneet kasvua jatkamaan.

Helsingin yliopiston nurmikokeissa talvehtimistuhoista kärsineet kasvustot jäivät mataliksi eikä kukintoja muodostavia versoja kehittynyt normaalisti. Tämä vaikuttaa sadon määrään ja laatuun; esimerkiksi NDF-pitoisuus voi jäädä alhaisemmaksi.

Talven aikana on paikoin esiintynyt myös jääpoltetta. Useita viikkoja, jopa kuukaudenkin, jääkannen alla olleilla nurmilla jääpolte on voinut tehdä täydellistä tuhoa.

Mitä tapahtui ravinteille aikaisin lannoitetuissa nurmissa?

Suomessa ensimmäisen sadon aikainen lannoitus on tuonut sadonlisiä lähes poikkeuksetta. Tänä vuonna lannoituksia ehdittiin tehdä oikea-aikaisesti kasvukauden käynnistyessä toukokuun alussa. Kevään etenemistä ei voi silloin vielä ennustaa, joten lannoituspäätökset tulee tehdä parhaan pitkäaikaisen kokemuksen ja tutkimustulosten perusteella. Tänä vuonna muistissa on ollut viime kesän kuivuus, joka alensi myöhään lannoitettujen lohkojen nurmisatoja.

Sateisen talven jälkeen maan liukoinen typpi oli ennätysalhainen Kotkaniemen tutkimusasemalla ja nurmikasvustot tarvitsivat ravinteita kasvuunlähtöön. Pakkasöistä huolimatta nurmien juuristossa on jo huhtikuun puolelta alkaen näkynyt vaaleita uusia juuria ja ravinteiden otto on ollut aktiivista. On hyvä huomioida, että lannoituksen ja kasvuunlähdön välinen aika on paikoin pitkä. Kuivissa oloissa lannoitetypen hävikki pelloilla on vähäistä.

YaraVita-käsittelyillä voidaan varmistaa ensimmäisen sadon määrää ja laatua

Ensimmäisen sadon kehittymistä kannattaa seurata tänä vuonna tarkoin. YaraVita-lehtilannoituksella voidaan varmistaa nurmisadon ruokinnallinen laatu ja optimaalinen kivennäis- ja hivenainekoostumus. Tasalaatuinen nurmirehu helpottaa ruokinnan suunnittelua talvella. YaraVita-lehtilannoitus tehdään nurmikasvuston ollessa 10–15 cm korkeaa tai viimeistään 14 vuorokautta ennen sadonkorjuuta. Lehtilannoitus voidaan yhdistää rikkakasvien torjuntaan. YaraVita-lehtilannoitteiden sekoitettavuuden eri kasvinsuojeluaineiden kanssa selvität kätevästi sekoitettavuustaulukosta.

Viime vuoden kuivuudessa lehtilannoitus YaraVita Thiotrac 300 5 l/ha + YaraVita Amazinc 1 l/ha -seoksella lisäsi nurmisadon määrää ja paransi typen käytön tehokkuutta, eli lannoitetyppi ohjautui tehokkaammin satoon. Kaiken kaikkiaan Yaran nurmen lannoitusohjelmilla pystyttiin tuottamaan hyvä nurmisato myös kuivissa oloissa, satoero säästöversioon oli melkein 3000 kg ka/ha.