huhtikuuta 07, 2020

Yara jatkaa John Nurmisen säätiön kipsihankkeen tukemista

Yara jatkaa John Nurmisen säätiön Vantaanjoen kipsihankkeen tukemista myös vuonna 2020. Viime vuonna Yara lahjoitti hankkeelle 2500 hehtaarin kipsikäsittelyyn tarvittavan kipsin.
Kipsin levitystä
Kipsin levitystä
Kipsihankkeessa käsitellään Vantaanjoen valuma-alueen peltoja kipsillä, mikä vähentää ravinne- ja kiintoaineskuormitusta Vantaanjokeen ja Suomenlahteen. Kipsikäsittely vähentää fosforikuormaa noin kymmenen tonnia viiden vuoden aikana ja kiintoaineskuormaa noin viisi miljoonaa kiloa. Kipsihankkeen toteuttavat paikalliset viljelijät, John Nurmisen Säätiö, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys r.y., Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus.
 
”Yaran lahjoitus mahdollistaa sen, että voimme ottaa aiemmin suunniteltua enemmän peltohehtaareita kipsikäsittelyn piiriin. Skaalaamme mielellämme hanketta laajemmaksi, jotta myös sen vesiensuojeluvaikutus paranee”, toteaa John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvari.
 
”Olemme Yarassa iloisia, että voimme olla mukana tukemassa John Nurmisen säätiön hyvää työtä Itämeren suojelemiseksi lahjoittamalla kipsin Vantaanjoen hankkeeseen myös tänä vuonna”, toteaa Yara Suomen kaupallinen johtaja Timo Räsänen.
 

Tutkittu ja tehokas vesiensuojelumenetelmä

Kipsiä on tutkittu Suomessa vuodesta 2007 lähtien sekä laboratorio-olosuhteissa että laajoissa valuma-aluekokeissa, joiden tulokset tukevat toisiaan: kipsi puolittaa fosforin huuhtoutumisen pellolta vesistöön ja teho kestää noin viisi vuotta. Kipsi vähentää myös orgaanisen hiilen huuhtoumaa 50 prosentilla, mikä parantaa maaperän kasvukuntoa. Peltojen kipsikäsittely auttaisi saavuttamaan rannikkovesien hyvän tilan Selkämeren ja Saaristomeren valuma-alueilla ja parantamaan Suomenlahden tilaa. Lisäksi peltojen kipsikäsittely auttaisi Suomea saavuttamaan Itämeren suojelusopimukseen kirjatut ravinteiden vähentämistavoitteet.

​Kipsi sopii peltokäyttöön

Kipsikäsittelyssä pellolle levitetään neljä tonnia maanparannuskipsiä hehtaarille. Kipsi liukenee peltomaahan, parantaa maan mururakennetta, edistää fosforin sitoutumista maahiukkasiin ja vähentää eroosiota. Fosfori säilyy näin pellossa kasveille käyttökelpoisessa muodossa.

Kipsi on kiertotaloutta

Kipsiä syntyy Yaran Siilinjärven fosforihappotuotannon ohessa. Kipsi varastoidaan läjitysalueella, jossa sade- ja sulamisvedet suodattavat osan fosforista. Läjitysalueelta huuhtoutuneet fosforipitoiset vedet johdetaan suljetun vesikierron avulla tehtaan prosessivedeksi. Tämän jälkeen kipsi murskataan ja seulotaan ennen lastausta ja kuljetusta pellolle. Yara Maanparannuskipsi sisältää 23 % kalsiumia, 18 % rikkiä ja 0,2 % fosforia.
 
Lisätietoja:
Timo Räsänen, kaupallinen johtaja, Yara Suomi Oy, puh. 050 337 4514
Marjukka Porvari, John Nurmisen Säätiö, Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja, puh. 041 549 1535