Elinkaaritarkastelu

Lannoitteiden tuotanto, kuljetus ja käyttö tuottavat kasvihuonekaasuja. Toisaalta lannoitteet kasvattavat satoja ja lisäävät hiilidioksidin sitomista satoon, joten lannoitteet myös vähentävät tarvetta raivata uutta viljelymaata, mikä puolestaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Ammoniumnitraatti on lannoitteiden yleisin typen lähde Euroopassa.

Lannoitetuotannon optimointi

Ammoniumnitraattia on esimerkiksi AN-, CAN-, NPK- ja NK-lannoitteissa, ja se valmistetaan ammoniakista ja typpihaposta. Hiilijalanjälki syntyy ammoniakin valmistuksen energiankulutuksesta ja käytetyistä raaka-aineista sekä typpihapon valmistuksessa syntyvistä typpioksiduulipäästöistä.

Euroopan Unioni on määritellyt lannoitteiden tuotantoon parhaat käytettävissä olevat tekniikat, joilla saavutetaan 3,6 kilon hiilidioksidipäästöt typpikiloa kohti. Tämä on 50 prosenttia vähemmän kuin keskiarvo niillä eurooppalaisilla lannoitetehtailla, jotka eivät noudata parhaita käytäntöjä. Yaran tehtaat ovat energiatehokkuudeltaan maailman parhaiden joukossa.

Yaran kehittämä tehokas katalyyttiteknologia pienentää typpioksiduulipäästöjä typpihappotehtailla jopa 90 prosenttia. Yara on investoinut uuteen teknologiaan Suomen typpihappotehtaillaan Uudessakaupungissa ja Siilinjärvellä, joissa uusi teknologia otettiin käyttöön vuonna 2009. Tämän teknologian ansiosta Yaran lannoitteilla on Pohjoismaissa pieni hiilijalanjälki.

Lannoitteiden käytön optimointi

On tärkeää määrittää lannoituksen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin sekä mahdollisuudet näiden päästöjen pienentämiseen. Keskimääräinen hiilijalanjälki ammoniumnitraattipitoisten lannoitteiden käytöstä on Euroopassa 5,6 kg hiilidioksidiekvivalenttia typpikiloa kohti. Tehostamalla typen käyttöä voidaan päästöjä merkittävästi vähentää maaperäominaisuuksien ja sään mukaan.

Oikean lannoitelajikkeen ja -määrän levitys juuri oikeaan aikaan alentaa kustannuksia, optimoi sadon sekä vähentää typen haihtumista kaasuina ilmaan sekä huuhtoutumista pellolta vesistöön. Hyvä maaperän rakenne parantaa typpitehokkuutta entisestään.

Lue lisää lannoituksesta

Viljavuustutkimus ja Yaran viljely- sekä suunnitteluohjelmat auttavat viljelijöitä valitsemaan oikeat tuotteet ja käyttämään niitä mahdollisimman tehokkaasti. Näin viljelyn tuottavuus paranee ja ympäristöpäästöt vähenevät. Kasvukauden aikaisen lisälannoitustarpeen määrittämiseen on tarjolla uusia teknisiä apuvälineitä, kuten Yara N-Sensor, Yara N-Tester ja Yara Megalab -kasvianalyysi.

Lue lisää teknisistä apuvälineistä

Lisälannoitusta annetaan vain silloin, kun on edellytykset tuottaa määrältään ja laadultaan hyvä sato. Hyvän sadon tuottaminen on tärkeää, jotta hiilijalanjälki tuotettua ruokayksikköä kohti pysyy mahdollisimman pienenä.

Metsät tehokkaita hiilinieluja

Viljelymaa on niukka resurssi. Sitä on hyödynnettävä oikealla tavalla, jotta voidaan varmistaa elintarvikkeiden tuotanto ilman, että metsät joudutaan raivaamaan pelloiksi. Metsät ja suot varastoivat eniten hiiltä, arviolta 2 - 8 kertaa enemmän kuin viljelty pelto. Sademetsien hävittäminen on syynä jopa 20 prosenttiin maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Viljelytuotantoa tehostamalla voidaan välttää metsien muuntaminen peltomaiksi, millä on positiivinen vaikutus hiilitaseeseen.

Lue lisää metsänlannoituksesta