Uudistava viljely on osa kannattavaa kasvintuotantoa

Uudistuva viljely voi tarkoittaa jokaiselle hieman eri asioita, mutta se koskettaa kaikkia, joiden tarkoituksena on tuottaa ruokaa tulevaisuudessakin. Sillä on myös keskeinen rooli elintarviketeollisuuden toimijoiden pyrkimyksissä vähentää tuotannon päästöjä.

Elina Valkeisen tilalla Elimäen Raussilassa on toteutettu uudistavan viljelyn periaatteita jo vuosia. Tila on tavanomainen kasvinviljelytila, jossa tuotetaan mallasohraa, kevät- ja syysvehnää, kauraa, hernettä ja aina mahdollisuuksien mukaan syysöljykasveja. Viljelykierrossa on lisäksi maanparannusnurmia, monimuotoisuuspeltoja sekä riista- ja kukkapeltoja.

”Viljelyn ydin on tavoitteellinen kasvinviljely. Taloudellisesti tärkeintä on satotuotto ja siihen pyritään järkevällä tuotantopanosten käytöllä kasvustojen potentiaali huomioiden”, tiivistää Valkeinen.

Valkeinen tekee tilan töitä itse, mutta apuakin lähipiiristä löytyy. Talvisin hän työskentelee ProAgrialla kasvintuotannon asiantuntijana.

Koulutus auttoi hahmottamaan paremmin

Vaikka uudistava viljely on terminä uusi, ovat siihen liittyvät toimenpiteet Valkeisen mielestä vanhoja hyviä viisauksia. Niistä hän itsekin aivan ensimmäiseksi kiinnostui.

”Maan kasvukunnon parantaminen, tuotantopanoksien parempi hyötysuhde ja lohkon kasvukunnosta johtuvien sisäisten vaihteluiden minimoiminen kiinnostavat”, Valkeinen selittää.

Valkeinen osallistui viime vuonna myös MAANEUVO-koulutukseen, jossa opiskeltiin muun muassa maan kasvukunnon hoidon eri osa-alueita etenkin hiilensidonnan näkökulmasta.

”Se auttoi hahmottamaan kokonaisuutta entistä laajemmin ja paremmin, mutta antoi eväitä myös yksityiskohtien ratkaisemiseen”, hän kertoo.

Maanparannuskasvit ja alhaiset rengaspaineet 

Valkeisen tilalla on aina totuttu huolehtimaan maan kasvukunnosta ja hyviin kasvustoihin on haluttu panostaa.

”Nyt perusajatusta on vain terästetty uusilla opeilla”, Valkeinen kertoo uudistavan viljelyn perusajatuksista kotitilallaan.

Käytännössä uudistavaa viljelyä toteutetaan tilalla monin eri tavoin. Tilan muutenkin monipuoliseen viljelykiertoon on otettu erilaisia kerääjäkasveja, nurmiseoksia ja kukkapeltoja ja niiden viljelytekniikkaa on kehitetty vuosien varrella. Käytössä on myös biologismekaaninen syväkuohkeutus jankkurilla.

”Erilaiset kukkapellot ovat myös näkyvää ympäristötyötä kuluttajille”, Valkeinen toteaa.

Tilalla otetaan maan kasvukunto huomioon sijoittamalla toimivaan ojitukseen ja osalla lohkoista onkin säätösalaojat. Peltojen tiivistymisriskiä minimoidaan käyttämällä mahdollisimman alhaisia rengaspaineita ja suosimalla kevyttä konekantaa.

”Savimaa on hyvä renki, mutta huono isäntä. Kationinvaihtokapasiteetti on hyvä mutta tiivistymisriski on suuri ja siihen on kiinnitettävä huomiota”, Valkeinen summaa.

Perusteltu muokkaus ja tarpeenmukainen lannoitus

Uudistavan viljelyn yhteydessä minimimuokkaus nousee usein esille, mutta omalla tilallaan Valkeinen ei sitoudu yhteen periaatteeseen. Hän suunnittelee muokkaukset aina lohkokohtaisesti viljelykiertoon perustuen.

”Joskus muokkaus voi olla perusteltua esimerkiksi maanparannusaineen vuoksi. Kevytmuokatut pellot myös kuivuvat aiemmin kylvökuntoon kuin sänkipellot ja näin yhteyttävän kasvukauden hyödyt saadaan talteen pidemmältä aikaväliltä. Se myös tarkoittaa syksylle parempia korjuuolosuhteita joka taas säästää kuivausenergiaa. Muokkauksen edut voivat joskus olla arvokkaammat kuin haitat”, Valkeinen pohdiskelee.

Ensi kasvukaudella tilalla on suunnitelmissa hyödyntää myös välikasveja, kun ruista, kauraa ja hunajakukkaa aiotaan kylvää huiskalla kultivoinnin jälkeen.

”Välikasveilla saadaan kasvipeitteisyyden edut. Ne keräävät typen ja ravinteen syksyllä ja keväällä hajotessaan luovuttavat ravinteet seuraavalle kasville”, Valkeinen selittää.

Tuotantopanosten käytössä Valkeinen pyrkii aina tarpeenmukaisuuteen ja niiden käyttöä tarkennetaan pitkin kasvukautta. Lannoituspäätöksentekoa tukee Yara N-Tester BT:n käyttö.

”Jaetulla lannoituksella haettiin aluksi sadonlisää, mutta kuivien vuosien myötä se on konkretisoitunut myös säästöinä”, hän selittää.

Paras palaute suoraan savimaalta

Uudistavan viljelyn Valkeinen näkee ennen kaikkea toimintatapana, jossa kaikki voittavat.

”Mitä paremmaksi maan kasvukunto saadaan, sitä paremmin se tuottaa satoa pienemmillä panostuksilla. Tästä hyötyvät sekä ympäristö että viljelijän talous”, Valkeinen tiivistää.

Parhaan palautteen toimenpiteistä saa Valkeisen mielestä suoraan pellosta. Onnistumista seurataan myös uudella satokartoituslaitteistolla.

”Kun näkee nurmien erilaisten juuristojen vaikutuksen omien savimaiden rakenteeseen niin kyllä se kannustaa jatkamaan”, hän toteaa.

Uudistavasta viljelystä ei ole olemassa yhtä ohjekirjaa ja tapoja toteuttaa viljelymetodia on yhtä monta kuin viljelijääkin. Tärkeintä olisi Valkeisen mielestä kuitenkin aloittaa jostakin.

”Kaikkea ei tarvitse kerralla ottaa haltuun. Tarjolla on paljon pienryhmiä, neuvojia ja toisia viljelijöiltä, joilta saa apua. Samoista paikoista haen itsekin inspiraatiota”, Valkeinen vinkkaa.