Luontopositiivisuus lähtökohtana

Luontopositiiviset kasviravitsemusratkaisut ruoantuontannossa

Maatalous aiheuttaa globaalisti noin 20 % (FAOSTAT 2020) kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Maapallon väestön kasvu, elintason nousun myötä muuttuneet ruokatottumukset sekä laaja-alainen peltoviljely ovat lisänneet maa-alan käyttöä ruoantuotantoon. Tämä on johtanut monimuotoisten luontoalueiden vähenemiseen. Yksipuolinen viljely ja viljelykiertojen puuttuminen on puolestaan johtanut peltomaan köyhtymiseen ja pellon sisäisen monimuotoisuuden heikkenemiseen.

Suomalaisen maatalouden vertailu kansainvälisillä tunnusluvuilla ei ole monessakaan mielessä reilua, sillä meillä hyvät viljelykäytänteet ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Juuri siksi meidän tulee sanoittaa suomalainen ruoantuotanto kestävyyttä kuvaavilla termeillä sekä mitata ja raportoida ympäristövaikutuksia.

Pilottitiloilla tehtävä tutkimustyö on Yaralla tärkeässä roolissa, kun halutaan arvioida viljelyn todellisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia tilatasolla.

Ilmastoviisaat kasviravitsemusratkaisut pienentävät peltoviljelyn ilmastovaikutusta

Hyvä sato, tarkka ravinteiden käyttö sekä Yaran matalan hiilijalanjäljen lannoitteet yhdessä pienentävät niin rehuviljan kuin nurmirehun hiilijalanjälkeä. Yara tarjoaa typenkäytön tehostamiseen teknologisia täsmäviljelyratkaisuja, kuten Atfarm-satelliittipalvelun, Yara N-Sensorin ja Yara N-Testerin sekä ravinteiden käytön tarkentamiseen Yara Megalab -kasvustoanalyysin.

Ilmastoviisailla nurmen lannoitusohjelmilla ja hyvillä nurmisadoilla pystytään pilottiaineiston perusteella alentamaan nurmirehun hiilijalanjälkeä noin 20 %. Yara osallistuu useisiin tutkimushankkeisiin, joissa mitataan tavanomaisesta viljelystä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja kehitetään tutkimustiedon pohjalta yhä ilmastoviisaampia kasviravitsemusratkaisuja.

Vielä suurempi ilmastovaikutus suurilla sadoilla on maankäytön kautta. Viljelyn keskittäminen hyville peltolohkoille vapauttaa peltoalaa biodiversiteettipelloille ja samalla vapautuvan peltoalan kasvihuonekaasupäästöjä ei lasketa lopputuotteen kuten lihan- tai maidon hiilijalanjälkeen.

Uudistava viljely 

Uudistavan viljelyn tavoitteena on maan kasvukunnon ja tuottavuuden parantaminen, monimuotoisuuden lisääminen sekä ruoantuotannosta aiheutuvien ympäristövaikutusten hillitseminen. Keskeisinä keinoina ovat monipuoliset viljelykierrot, alus- ja kerääjäkasvien käyttö sekä viljelytoimenpiteet, jotka lisäävät maan multavuutta.

Nurmiviljelyssä monilajiset seokset lisäävät pellon lajibiodiversiteettiä ja hyvien nurmisatojen myötä säästynyt peltoala voidaan hyödyntää erilaisina monimuotoisuuspeltoina. Suuri nurmisato, säännöllinen karjanlannan käyttö ja korkeampaan sänkeen tapahtuva niitto lisäävät nurmilohkon hiilisyötettä. Apilat ja sinimailaset tuovat menestyessään suurten nurmisatojen kaipaamaa lisätyppeä ja vaikuttavat positiivisesti maan mikrobistoon.

Viljelijälähtöiset ratkaisut turvaavat tuottavuuden

Yaran kasviravitsemusratkaisujen lähtökohtana on peltoviljelyn tuottavuuden varmistaminen. Viljelykasvien tarpeen mukainen tasapainoinen lannoitus varmistaa hyvän ja laadukkaan sadon, joka on taloudellisesti mielekkään peltoviljelyn lähtökohta. Kotieläintiloilla tavoitellaan lisäksi mahdollisimman korkeaa valkuaisomavaraisuutta, mikä pienentää ostorehujen hintavaihteluista aiheutuvia taloudellisia riskejä.

Päästövähennykset tehtailla

Yaran Suomen tehtailla luontopositiivisuutta edistetään vähentämällä ilmastopäästöjä ja parantamalla tuottavuutta.

Lannoitteiden valmistuksessa hiilijalanjälki syntyy pääosin typpihappotuotannon ilokaasupäästöistä ja ammoniakkituotannon energiankulutuksesta. Yaran lannoitteiden elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt noin neljännes on tuotannon suoria päästöjä.

Yara on kehittänyt katalyyttiteknologian, jonka avulla ilokaasupäästöjä voidaan vähentää tehokkaasti. Katalyytti asennetaan typpihappotehtaan prosessikattilaan, jolloin se muuntaa haitallisen ilokaasun vaarattomaksi typeksi ja hapeksi. Katalyytin ansiosta Suomen lannoitetuotannon CO2 -päästöt ovat pienentyneet yli 90 % viimeisen reilun 10 vuoden aikana.

Kohti hiilineutraaliutta

Yaran tavoitteena on kehittyä johtavaksi vihreän ammoniakin tuottajaksi vetytaloudessa. Käynnissä on kolme vihreän ammoniakin pilottihanketta. Ensimmäiset hiilineutraalit lannoitteet tulevat käyttöön Ruotsissa jo tänä vuonna.

Hiilineutraaleissa typpilannoitteissa maakaasusta saatava vety korvataan vihreällä vedyllä, jossa vesi on hajotettu elektrolyyttisesti vedyksi ja hapeksi fossiilittoman energian avulla.

Energiatehokkuuden parantaminen

Yaran tehtaat kuuluvat maailman energiatehokkaimpiin. Toimintaa kehitetään jatkuvasti ja Yaran Suomen tehtailla panostetaan prosessilämmön laajempaan hyödyntämiseen ja uusiin ratkaisuihin lämmön talteenotossa.

Siilinjärven tehtailla on panostettu energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen jo pitkään. Rikkihappotehtaalla rikin polton yhteydessä talteen otettavaa höyryä hyödynnetään toimipaikalla sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Siilinjärven taajama lämmitetään lähes täysin prosessien hukkalämmöllä. Rikkihappotehtaan prosessien uudistuksen myötä lämpö otetaan tehokkaammin talteen ja energia tulee kaukolämpöverkkoon tuotannon sivutuotteena hiilidioksidivapaista energialähteistä.