Ilmastoneutraaliuden saavuttaminen järjestelmätason yhteistyöllä

Suomen johtava meijeri Valio lähti vuonna 2018 kehittämään ja toteuttamaan tiekarttaa hiilineutraalin maitoketjun luomiseksi vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi Valio kokosi yhteen yksityisen ja julkisen sektorin kumppaneita, jotka ovat sitoutuneet kehittämään läpinäkyvään ja vastuulliseen ruoantuotantoketjuun. Valio valitsi Yaran kumppanikseen hyödyntääkseen Yaran osaamista vastuullisena kasviravitsemuksen osaajana ja digitaalisten työkalujen kehittäjänä. Yaran ja Valion kumppanuus tuo yhteen kahden yrityksen pitkät perinteet tiede- ja tutkimuslähtöisistä innovaatioista. Yhdessä ne pyrkivät ratkaisemaan yhden tämän hetken polttavimmista haasteista.

”Tarvitsemme ruoantuotantoketjun laajuista yhteistyötä saavuttaaksemme järjestelmätason vaikutuksen.” - Aleksi Astaptsev, Valion ilmastotiimin kehityspäällikkö.

”Tavoitteenamme on nollata Valion maitoketjun ilmastovaikutukset vuoteen 2035 mennessä”, Valion ilmastotiimin kehityspäällikkö Aleksi Astaptsev kertoo. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on kerättävä ja todennettava tietoja, joilla mitataan maitoketjun päästöjen lähtötasoa ja seurataan päästöjen vähenemistä kohti nettonollaa. ”Olemme Valiolla kehittäneet Carbo®-ympäristölaskurin, jonka avulla maitotilamme voivat laskea raakamaidon hiilijalanjäljen ja pienentää päästöjään”, Astaptsev kertoo.

Yaran kumppanuus tuottaa arvokasta tietoa Carbo®-laskurin kehittämiseen. Lisäksi Yara tarjoaa tietoa ja opastusta viljelijöille heidän siirtyessään peltoviljelyn hiilijalanjälkeä pienentäviin ratkaisuihin ja käytäntöihin.

”Yara panostaa hyvien satomäärien tuottamiseen mahdollisimman laadukkaasti, millä on merkittävä vaikutus maidon hiilijalanjälkeen. Voimme myös vähentää maatalouden päästöjä parantamalla maankäyttöä sekä tehostaa nurmipeltojen kykyä sitoa hiiltä”, Yaran vanhempi kehitysagronomi Mervi Seppänen kertoo.

Yaran digitaalinen Atfarm-satelliittiteknologia tarjoaa nurmiviljelijöille täsmälannoituskarttoja ja nurmen satoarvioita. Ominaisuus on kehitetty hyödyntämällä Valion viljelijöiden tuottamaa tietoa, ja se on tärkeä osa hiilijalanjälkilaskentaa. ”Nurmen biomassan arviointi on ollut puuttuva lenkki nurmiviljelyn kehittämisessä. Digitaalisten työkalujen kehittämisen ansiosta viljelijät voivat laajentaa hyvien kasviravinnekäytäntöjä ja seurata niiden vaikutuksia”, Seppänen toteaa.

”Kun hyödynnämme nurmentuotannon ohjauksessa digitaalisia ratkaisuja, voimme parantaa peltojen tuottavuutta. Avainasemassa ovat erityisesti ravinteiden optimoitu käyttö sekä nurmisadon määrän ja laadun vuosittaisen vaihtelun minimointi”, Yara Suomen kaupallinen johtaja Roland Westerberg kertoo.

Yaran ja Valion kaltaisten kumppaneiden välinen yhteistyö on erittäin tärkeää muutoksen aikaansaamiseksi koko arvoketjussa. Se voi tuottaa maapallon kannalta merkityksellisiä tuloksia. ”Yaran ja Valion yhteistyö on tuottanut paljon uutta tietoa, jota voimme hyödyntää ilmastohaasteen ratkaisemisessa”, Astaptsev toteaa.

Tietojen hyödyntäminen

Uutta lähestymistapaa testattiin kolmivuotisessa pilottiohjelmassa, johon osallistui 50 viljelijää eri puolilta Suomea.

”Valion tiimi valitsi pilottiviljelijät ja Yaran myyntipäälliköt suunnittelivat kullekin viljelijälle Yaran parhaiden käytäntöjen mukaisen lannoituksen kahdelle nurmipellolle”, Seppänen kertoo. Viljelijät mittasivat huolellisesti satomääriä, ottivat näytteitä maaperästä ja hyödynsivät tietoa olosuhteista, kuten säätilasta.

Yara auttaa viljelijöitä pienentämään tilojen hiilijalanjälkeä hyödyntämällä kasviravitsemuksen optimointiin vastikään kehitettyjä Atfarm-työkaluja. Webinaareissaan Yara tarjoaa agronomista tukea parhaiden käytäntöjen omaksumiseen ja ravinteiden käytön tehokkuuden maksimointiin. ”Tiedämme, miten ravinteita kannattaa hyödyntää. Tarjoamme tasapainoisia ravinneratkaisuja, joissa yhdistetään mineraalilannoitteita ja kierrätysravinteita. Viljelijöiden keräämät tiedot ovat auttaneet meitä ymmärtämään entistä paremmin, miten he todella toimivat tiloillaan. Pystymme auttamaan heitä antamalla oman panoksemme”, Seppänen kertoo.

Toiminnan muuttaminen tuloksiksi

Ohjelmaan kuuluu olennaisena osana maankäytön muutosten vähentäminen parantamalla jo maatalouskäytössä olevan peltomaan tuottavuutta. Näin ehkäistään maatalouden laajentumista uusille maa-alueille, jolloin luonnonmaisemia voidaan säilyttää koskemattomina, päästöjä voidaan vähentää ja biologista monimuotoisuutta voidaan suojella. Ohjelmasta saatujen tietojen perusteella tavoitteessa onnistutaan ja viljelijät pystyvät parantamaan satomääriä merkittävästi. ”Suomessa keskimääräinen nurmisato on noin kuusi tonnia hehtaarilta. Yaran parhaita käytäntöjä hyödyntämällä pilottipelloilla mitattu satomäärä oli yli 9 tonnia hehtaarilta”, Seppänen kertoo.

”Ravinteiden käytön tehokkuus oli pilottitiloilla suuri Yaran ravinnesuositusten ansiosta. Seuraava askel on opastaa yhä useampia viljelijöitä ottamaan käyttöön parhaat kasviravinnekäytännöt”, hän lisää. Tiloilta kerättyjen tulosten avulla voidaan myös mallintaa pilottilohkojen hiilitasetta ja N2O-päästöjä. Seppäsen mukaan viime kädessä tavoitteena on määrittää, millainen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin olisi, jos hyvät käytänteet otettaisiin laajasti käyttöön koko Suomessa.

Hankkeessa edetään kohti laajempaa käyttöönottoa. Pilottihankkeen jälkeen noin 2 500 Valion noin 3 500 viljelijästä käyttää Carbo®-ympäristölaskuria tietojensa kirjaamiseen ja kehittämiskohteiden määrittämiseen. Yaran parhaisiin käytäntöihin pohjautuvat suositukset tavoittavat enemmän viljelijöitä kuin koskaan ja auttavat viljelijöitä tekemään muutoksia tiloillaan.

”Jotta voimme edistää luontopositiivista ruoantuotannon tulevaisuutta, meidän on otettava huomioon, että luonnonvarat ovat rajalliset ja meidän on tuotettava ruokaa entistä vastuullisemmin."

Aleksi Astaptsev

Maapallolla on pulssi, ja minulle se symboloi sitä, että olemme kaikki yhteydessä toisiimme”, Astaptsev toteaa.

Seppänen on samoilla linjoilla: ”Yhteistyön avulla voimme parantaa ilmastonmuutoksen sietokykyä ja sopeutumista suomalaisilla maitotiloilla.”