Ympäristö

Ympäristövaikutukset

Olennaisimmat toimintamme ympäristövaikutukset kohdistuvat maisemaan, vesistöön ja ilmaan. Lisäksi kaivostoiminta aiheuttaa melua ja räjäytykset tärinää.

Fosforihappotuotannon sivutuotteena syntyvän kipsin läjitysalue on jo vuosia ollut näkyvä maamerkki Siilinjärvellä. Kehittyvä ja laajeneva kaivostoiminta on tuonut maisemaan myös sivukiviläjitykset.

Läheisiä järviä käytetään jäähdytys- ja raakavesilähteinä. Vesienhallinta sekä kaivostoiminnassa että tehdastoiminnoissa perustuu sisäiseen vesikiertoon, jolloin järvestä otettavan raakaveden määrä saadaan pidettyä mahdollisemman pienenä. Jäähdytysvesi palautetaan Kuuslahteen. Tehtaiden ja kaivostoiminnan prosessivesikierrosta johdetaan ylimääräiset vedet kahden puhdistamon kautta Juurusveden Kuuslahteen.

Ilmapäästöjä muodostuu tehtaiden toiminnasta. Kaivostoiminnan merkittävin ilmanlaatuun kohdistuva vaikutus on pöly.

Ympäristövaikutusten tarkkailu

Toimintamme ympäristövaikutuksia seurataan laaja-alaisesti velvoitetarkkailuna ympäristölupaehtojen mukaisesti sekä toimipaikan omana tarkkailuna. Voimassa olevissa ympäristöluvissa on määritelty luparajat raakaveden ottamiselle, vesistöihin ja ilmaan johdettavalle kuormitukselle ja melutasoille.

Velvoitetarkkailun tulokset raportoidaan valvovalle viranomaiselle säännöllisesti. Velvoitetarkkailun lisäksi seuraamme oman toimintamme vaikutuksia aktiivisesti ja otamme huomioon myös naapureiden ilmoittamat havainnot esimerkiksi melusta.

Rikastushiekka- ja läjitysalueet

Rikastushiekka on apatiitin tuotannossa syntyvää sivutuotetta, jota syntyy noin 10 miljoonaa tonnia vuodessa. Rikastushiekka läjitetään Mustin rikastushiekka-altaalle.

Rikastushiekka käsitellään tammikuussa 2017 käyttöönotetulla Pastalaitoksella eli rikastushiekan sakeutuslaitoksella. Sakeutuslaitoksen avulla rikastushiekan kiintoainespitoisuus nousee noin 45 prosentista noin 70 prosenttiin. Kiintoainespitoisuuden nousun myötä rikastushiekka läjittyy aiempaa paremmin ja läjitysalueen käyttöikä pitenee. Rikastushiekasta erotettu vesi johdetaan takaisin rikastamon prosessivesikiertoon lisävesialtaan, Raasion altaan sekä Jaakonlammen kautta.

Pölyhaittojen hallitsemiseksi rikastushiekka-aluetta maisemoidaan. Maisemointia tehdään jatkuvasti alueilla, jotka eivät ole aktiivisessa läjityskäytössä. Pölynhallintatoimenpiteitä kehitetään jatkuvasti. 

Sivukivi

Louhinnassa kallioperästä joudutaan malmin lisäksi irrottamaan sivukiveä, jota syntyy vuosittain noin 10–18 miljoonaa tonnia. Tästä noin kolmannes hyödynnetään toimipaikan omissa ja osa muissa maanrakennuskohteissa. Loppuosa sivukivestä läjitetään. Hyödyntämättömät sivukiviläjät maisemoidaan.

Kipsi

Kipsiä syntyy fosforihappotuotannon ohessa noin 1,7 miljoonaa tonnia vuodessa. Kipsin läjitysalueen vedet ohjataan fosforihappotehtaan vesikiertoon ja alueen pohjavesiä tarkkaillaan säännöllisesti. 

Yara on mukana Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa toimittamalla kipsiä Saaristomeren valuma-alueen laajamittaiseen kipsihankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on vähentää Itämeren fosforikuormitusta peltomaiden kipsikäsittelyllä. Fosforikuormitus on yksi Itämeren alueen suurimpia ympäristöhaasteita, ja kipsi on tutkimuksissa osoittautunut tehokkaimmaksi ratkaisuksi sitoa fosfori peltoon kasvien käytettäväksi. Yara Siilinjärven kipsi sopii puhtautensa vuoksi erittäin hyvin peltokäyttöön.

Lue lisää Saaristomeren kipsihankkeesta

Pasute

Pasutetta eli rautaoksidia syntyy rikkihappotuotannon sivutuotteena noin 250 000 tonnia vuodessa. Pasutetta hyödynnetään muun muassa terästeollisuudessa raaka-aineena ja sitä on toimitettu muun muassa Kiinaan.

Pasutteen läjitysalueen suotovedet ohjataan rikkihappotuotannon prosessivesikiertoon ja alueen pohjavesiä ja ojastoja tarkkaillaan säännöllisesti. Tavoitteena on lisätä pasutteen hyötykäyttöä tulevaisuudessa.

Luvat ja YVA

Toimintamme ympäristövaikutuksia säädellään ympäristönsuojelulakiin perustuvalla ympäristöluvalla. Toiminnan merkittävät muutokset edellyttävät aina ympäristövaikutusten arviointia (YVA) ennen lupaprosessien käynnistämistä.

Ympäristöluvat myöntää Aluehallintovirasto (AVI) ja lupamääräysten toteutumista valvoo alueellinen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).

Tällä hetkellä toimipaikallamme on käynnissä ympäristövaikutusten arviointi seuraaville hankkeille:

• Kaivoksen laajentamista (Tule-hanke) koskeva YVA-hanke
• Louhosjatkumon YVA-hanke
• Kipsin YVA-hanke

YVA-hankeselvitysten jälkeen on jätetty ympäristöluvan muutoshakemus Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Ajantasaiset tiedot ympäristöluvituksen tilanteesta löytyvät aluehallintoviraston lupa-tietopalvelusta.

• Ympäristöluvan muutoshakemus AVI:n Lupa-Tietopalvelussa

Ympäristöluvan muutoshakemus koskee kaivostoiminnan osalta Jaakonlammen louhoksen (louhosjatkumo) sekä fosforihappotuotannon osalta kipsin läjitysalueen laajentamisen luvittamista. Esitetty kipsin läjitysalueen laajennusvaihtoehto tuo mukanaan muutostöitä myös kiertovesialtaille. 

• Perustelut ympäristöluvan muutoshakemuksessa esitettyyn fosforihappotehtaan kiertovesialtaan sijaintiin (pdf) >>

Lupamuutoksella turvataan kaivostoiminnan jatkuvuus sekä kipsin läjitysalueen kapasiteetti vuoden 2035 loppuun saakka.

Energiatehokkuus

Siilinjärven toimipaikalla valmistetaan sähköä ja höyryä rikki- ja typpihappotuotannon prosessilämmöstä omiin tarpeisiin. Lämpöenergiaa riittää oman kulutuksen lisäksi myös kaukolämpöverkkoon. Siilinjärven taajaman kaukolämpö on lähes täysin lähtöisin Yaran tehtailta.

Yaran tavoitteena Siilinjärvellä on energiatehokkuuden jatkuva parantaminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen.  Panostamme prosessilämmön optimaaliseen hyödyntämiseen sekä tuotanto- ja logistiikkaketjumme päästöjen vähentämiseen. Yara on sitoutunut Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen, jonka tavoitteena on 7,5 % energiansäästö vuoteen 2025 mennessä verraten vuoteen 2015. Vuonna 2021 toimipaikalle myönnettiin energiatehokkuusjärjestelmän ISO 50001 sertifikaatti.

Lue lisää energiatehokkuusohjelmasta

Luonto

Kaivoksen rikastushiekka-altaista on muodostunut Sisä-Suomen yksi monipuolisimmista lintualueista. Alueen pesimälinnustoon kuuluvat yleisesti vesi- ja lokkilinnut. Lokeista yleisimpinä lajeina alueella näkyvät nauru-, kala- ja pikkulokki. Vesilinnuista tyypillisiä pesimälajeja allasalueilla ovat telkkä, tavi, haapana, jouhisorsa ja sinisorsa. Allasalueet tarjoavat ravintoa myös petolinnuille. Vuosittaiseen pesimälajistoon kaivosalueella tai sen läheisyydessä kuuluvatkin mm. tuulihaukka, nuolihaukka, ruskosuohaukka, sinisuohaukka, huuhkaja ja suopöllö.

Raasion vanhalla rikastushiekka-altaalla on tehty jo vuosien ajan yhteistyötä Lintuyhdistys Kuikan kanssa. Alueella toimii yhdistyksen kahlaajarengastusasema, ja vuonna 2016 uudistettu lintujen tarkkailutorni, joka on harrastajien aktiivisessa käytössä.