Viljojen kasvu ja kehitys ravinteiden näkökulmasta

Orastuminen/versoutuminen (BBCH 0–30)

Ensimmäinen tärkeä jakso alkaa kylvöstä ja kestää korren kasvun alkuun. Satokomponenteista versojen määrä ja jyväluku määräytyvät jo tämän vaiheen loppupuolella. Riittävä kevätlannoitus on välttämätön nopean kasvun aikaansaamiseksi, maan peittämiseksi ja auringon valon hyödyntämiseksi. Ravinteiden puute vähentää yhteyttävän kasvimassan määrää.

Vilja tarvitsee:

• Typpeä nopeaan kasvuun sekä lehtien kehittymiseen ja koon kasvattamiseen. Typpi lisää versojen määrää per kasvi.
• Fosforia tuottamaan energiaa nopeaan kasvuun ja kehitykseen, erityisesti juurimassan kehittymiseen.
• Kaliumia yhteyttämistuotteiden ja veden kuljetukseen sekä kasvitautien torjuntaan.
• Mangaania yhteyttämisessä tarvittavien proteiinien ja entsyymien rakenteisiin. Versoutumisvaiheessa mangaaninpuute voi hidastaa kasvua pahoin.
• Sinkkiä entsyymireaktioihin, aikaiseen kasvuun ja elinvoimaan.

Korrenkasvuvaihe (BBCH 31–69)

Vaihe alkaa, kun ensimmäinen solmu on havaittavissa ja päättyy kukintaan. Korrenkasvuvaiheessa kauran päivittäinen ravinnetarve lisääntyy biomassa kasvun myötä. Typen ja rikin tarve on suuri, joten lisälannoitus on tarpeen varsinkin korkeilla satotasoilla. Korrenkasvuvaiheessa annettu lannoitus lisää versojen ja jyvien elinvoimaa ja määrää. Tällaisessa nopeassa kehitysvaiheessa voi tulla myös hivenravinteiden puutteita, joten lehtilannoituksia YaraVita-tuotteilla viimeistään tässä vaiheessa tulisi harkita. Ravinnepuutteet tässä kasvuvaiheessa aiheuttavat jyväaiheiden kuolemista.

Vilja tarvitsee:

• Typpeä suuriin lehtiin, nopeaan kasvuun ja kehitykseen.
• Fosforia tuottamaan energiaa nopeaan kasvuun ja kehitykseen.
• Kaliumia kasvin vedensäätelyyn ja rakenteen eheyteen.
• Rikkiä sadon ja sen laadun parantamiseen.
• Mangaania yhteyttämisessä tarvittavien proteiinien ja entsyymien rakenteisiin.
• Sinkkiä entsyymireaktioihin, typen aineenvaihduntaan ja valkuaissynteesiin.
• Kuparia entsyymiaktiivisuuteen, lehtivihreän tuottamiseen ja jyvien kehitykseen.

Jyvän täyttyminen (BBCH 70–77)

Kasvin tuotannollisessa vaiheessa jyvät muodostuvat ja täyttyvät. Hyvä sato vaatii, että terve vihreä kasvusto tuottaa jatkuvasti yhteyttämistuotteita kehittyvään jyvään. Mahdolliset lannoitukset tehdään jyvien määrän maksimoimiseksi ja elossa pysymiseksi. Lehtien typpitasoa on ylläpidettävä läpi kukinnan, ja muita ravinteita,  kuten fosforia, magnesiumia ja booria tulee olla saatavilla sadon maksimoimiseksi. Lisälannoitus tässä kehitysvaiheessa lisää aluksi sadon määrää ja maitotuleentumisvaiheessa valkuaisen määrää.

Vilja tarvitsee:

• Typpeä vihreän lehdistön ylläpitoon korkean sadon saamiseksi, jyväluvun turvaamiseen, jyväkokoon ja valkuaisen tasoon.
• Magnesiumia vihreän lehdistön kestoon.
• Fosforia kuiva-aineen siirtämiseen satokomponenteiksi.
• Booria siitepölyn elinvoimaisuuteen

Viljojen kaksi tärkeintä satokomponenttia ovat jyvien määrä per pinta-alayksikkö ja yksittäisen jyvän paino. Korkeat sadot muodostuvat, kun saavutetaan oikea lehtien ja versojen määrä, ylläpidetään vihreää lehdistöä, lisätään jyvien määrää tähkissä/röyhyissä ja tähkylöissä, ja lisätään jyvän kokoa. Tasapainoinen lannoitusohjelma, joka sisältää kaikki pää- ja hivenravinteet, on tärkeä apu satokomponenttien hallinnassa.

Esimerkki viljan satokomponenteista

• 450–700 orasta m²
• 700–900 tähkää/m²
• 25–35 jyvää/tähkä
• 35–50 g/1 000 jyvää
• 14 % kosteudessa

Viljan sadon määrään vaikuttavat kasvuston tiheys, versojen lukumäärä, jyvien lukumäärä/kasvi ja jyväkoko. Kasvuston tiheyteen vaikuttavat siemenmäärä ja oraiden versoutuminen kasvukauden alussa. Tavoitteena voidaan pitää 450–700 orasta/m².

Lopullinen tiheys (700–900) määräytyy tähkiä/röyhyjä tuottavien versojen mukaan.

Esimerkki: 700 tähkää*25 jyvää*40/1 000g*10 000m² = 6 720 kg/ha