Lannoitteiden sijoittaminen siemenen alle kosteaan maahan on suomalainen kuiviin alkukesiin kehitetty innovaatio, joka on turvannut hyvän alkukehityksen jo vuosikymmeniä. Aika haastaa kuitenkin parhaankin keksinnön ja parasta tekniikkaa etsitään yhä.
Lannoite ja siemen pitää saada kosteaan maahan, jotta itäminen sujuu ongelmitta. Kylvökoneiden leveyden kasvaessa vetovoiman tarve suurenee ja kiinnostus ”yksinkertaisempiin” ratkaisuihin luonnollisesti lisääntyy.
Yara Kotkaniemen kokeissa on selvitelty kaikilla pääviljoilla parasta lannoitustekniikka useiden vuosikymmenien ajan. Muutaman linjan voi vetää. Kasvukauden sademäärällä on ratkaiseva merkitys siihen, mikä on oikea lannoitteen paikka.
Jos kasvukauden alkupuoli on sateinen, ei ole juurikaan väliä mihin lannoite on laitettu. Usein otetaan oppia suoraan Britteinsaarilta ja opit toimivat, jos sataa reilusti, kuten siellä on tapana. Normaaleina ja erityisesti kuivina vuosina tulee UK:ssa yleisestä lannoitteen hajalevityksestä Suomessa selviä tappioita. Vilja ei kykene ottamaan ravinteita kuivasta maan pintakerroksesta yhtä hyvin kuin siemenen alle sijoitettuna.
Kevään lannoitus verrannollinen satoon
Keväällä annettu lannoitemäärä vaikuttaa kasvuston kehitykseen aina. Kylvölannoitteen ravinteiden tulisi riittää tähkälle tuloon asti. Yara N–Prognos mittaustuloksista näkyy, että kasvin ennen tähkimistä ottama typpi on suoraan verrannollinen tulevaan satoon. Liian vähällä lannoituksella kehittynyt kasvusto jää harvaksi, lehtiala pieneksi ja jyvälukumäärä alenee. Näitä satokomponentteja ei voi enää myöhemmin korjata.
Kevätlannoituksessa 2/3 kokonaistypestä
Koetulokset ovat selkeät; 2/3 kokonaistypestä annetaan YaraMila-lannoitteena, josta tulee riittävästi fosforia ja kaliumia hyvään satoon. Lannoituksen pitäisi riittää ainakin 4000 kilon satoon. Kasvukauden edetessä seurataan kasvuston typen ottoa.
Kuivana vuonna pelkkä kevätlannoitus voi riittää, mutta kun satoa on tulossa yli neljän tonnin, kannattaa lannoitusta täydentää hyödyntäen Yara mittaus- ja täsmälannoitustekniikoita. Hyvistä vuosista on syytä ottaa kaikki irti, niin sadon laadun kuin määränkin osalta.
Kuivan kasvukauden lannoitus
Starttilannoituksesta oli tänä vuonna hyötyä. Viileän kasvukauden lisäksi, kuivissa olosuhteissa siemenen viereen annettu lannoite auttoi orasta ja öljykasvien taimia kehittymään alussa vahvemmaksi, kuin jos lannoitetta oli vain lannoiterivissä. Erot olivat silminnähtäviä. Siemenet ja lannoitteen samasta vantaasta kylvävissä koneissa tämä starttilannoitusvaikutus tulee itsestään.
Erittäin kuivissa olosuhteissa on eduksi, että lannoitteen ja siemenen välissä on maata edes vähän. Tämä suojaa itävää siementä liian korkealta suolaväkevyydeltä. Kylvölannoitusmäärää voisi alentaa 70-80 typpikiloon/ha, jos pelto on päässyt kuivaksi eikä sateita ole luvassa, silloin kun siemen ja lannoite kylvetään samasta vantaasta. Erityisen tarkkana kannattaa olla lannoitteilla, joissa on typen lisäksi paljon kaliumia. Kun kylvössä käytetty lannoitemäärään on alennettu, tulee ensimmäinen lisälannoitus tehdä jo korrenkasvun alussa ettei sato alene.
Ihanteellista olisi jos voisi säätää lannoitteen määrää siemenen läheisyydessä portaattomasti kosteusolojen mukaan.