Miten saa riittävästi valkuaista syysvehnään?

Yara Kotkaniemessä tehdyn Ceylon -syysvehnän lannoituskokeen tulokset osoittivat, että ympäristökorvauksen sallima typpilannoitusmäärä ei riitä myllyvehnän (valkuainen väh. 11,5 %) tuottamiseen satoisista syysvehnä lajikkeista, ellei maasta vapaudu merkittävää määrä typpeä.



Kahtena peräkkäisenä vuotena Ceylonin satotaso on ollut kokeissa yli 10 000 kiloa hehtaarilta, mikä vastaa muissa Pohjoismaissa saatua syysvehnän satotasoa. Esimerkiksi Ruotsissa typpilannoitussuositus on tällä satotasolla 238 kg/ha. Tänä kesänä kokeesta saatu 10100 kg sato 200 kg typpilannoituksella (valkuaistaso on 11,6 %), sitoo jyväsatoon 206 kg typpeä. Näin ollen pellon typpitase on negatiivinen.

Kun kokeessa saaduista sadon arvoista vähentää lannoitekustannuksen, korkeammasta lannoitustasosta (200 kg typpeä/ha) saatiin keskimäärin 54 euroa parempi tuotto/ha. Nitraattiastus rajoittaa syysvehnän typpimääräksi 170 kg/ha. Sen tulisi olla 200 kg/ha, kuten syysöljykasveilla, jotta voidaan tuottaa viljanostajien vaatimaa laatua.

Kasvuston tiheys määrää ensimmäisen lannoituskerran typpimäärän. Jos kasvusto on tiheä käytetään pientä typpimäärää esim. 40 kg/ha (BBCH 31). Mikäli on tarvetta lisätä versoutumista ensimmäisen lannoituksen typpimäärä tulisi olla noin 80 kg/ha (BBCH 21). Korrenkasvuvaiheen lannoitus lisää sadon määrää ja tähkälle tehtävä lannoitus valkuaista. Näin ollen täystiheän kasvuston lannoitusta viivästytetään jotta saadaan valkuaista ja normaalin/harvan lannoitus painottuu enemmän korrenkasvuvaiheeseen sadon nostamiseksi.

Syysvehnän viljely myllyvehnäksi edellyttää uuden teknologian hyödyntämistä lannoituksessa. Syysviljakasvuistoissa on yleensä jonkin verran epätasaisuutta ja siksi on tärkeää, että käytettävissä oleva typpimäärä kohdennetaan tarkasti kasvuston mukaan. Atfarm satelliittipalvelu mahdollistaa täsmälannoituksen jokaisella maatilalla ja Yara N-Sensorilla voi tehdä tarkimman lannoituksen kasvuston tarpeen mukaan.