Kevätvehnä käytti 29 kg fosforia jyväsatoon

Tasapainoinen lannoitus tuottaa hyvän sadon ja kannattavuuden, pitää maan viljavuutta yllä ja parantaa peltomaan laatua. Kotkaniemessä fosforilannoitusta nostamalla saatiin kevätvehnälle suuri lisäsato.

Peltojen kasvukunnosta ja hiilensidontakyvystä keskustellaan vilkkaasti. Keskeinen kasvukunnon ja sadontuottokyvyn mittari viljelyssä on pellon ravinnepitoisuus ja sen ylläpito tasapainoisella lannoituksella.

Suuri osa pelloistamme tarvitsee nykyistä enemmän ravinteita pysyäkseen tuottavina myös tulevaisuudessa.

Satotasojen nostaminen on mahdollista vain, jos peruskunnostuksen jälkeen käytetään kasvin tarpeen mukaista lannoitusta. Usein puutetta on pääravinteista eli typestä, fosforista ja kaliumista.

Fosforilannoituksella suuri lisäsato

Kevätvehnän fosforilannoitus tuotti myös kasvukaudella 2019 erittäin selvän tuloksen. Kun fosforiluku on matala, saadaan fosforilannoituksella suuri lisäsato. Kyseessä oleva lohko tuottaa hyvän sadon jopa ilman fosforilannoitusta, mutta 30 fosforikilolla saatiin lähes 2000 kilon sadonlisä.

Saatu jyväsato 8400 kg/ha sitoo 29 kiloa fosforia. Kun otetaan huomioon myös kasvuston olkiin ja juuristoon sitoutunut fosfori, kasvusto sitoi kesän aikana enemmän fosforia kuin lannoituksena annettiin.

Parempi sato sitoo tehokkaasti myös typpeä, ja lisäksi runsas olkisato sitoo maahan enemmän hiiltä kuin pienellä fosforilannoituksella olisi sitonut.

Myllyvehnälaatu saavutetaan jaetulla lannoituksella

Satoisat kevätvehnät tarvitsevat paljon ravinteita sadon ja valkuaisen muodostamiseen. KWS Mistral -lajikkeesta saatiin myllyvehnälaatua, kun lannoitus jaettiin kolmeen osaan.

Vehnän kasvun edistäminen keväällä

Kasvuolosuhteiden ollessa epäsuotuisia vehnän kasvu hidastuu, eikä juuristo saa riittävästi ravinteita maasta. Uutta kasvua voi ylläpitää ja käynnistää antamalla lisää energiaa kasvin lehtien kautta.