Fosforilannoitus lisäsi selvästi kevätvehnän satoa ja valkuaispitoisuutta

Riittävä fosforilannoitus on kevätvehnälle tärkeä, jotta kasvusto kehittyy nopeasti ja tuleentuu ajoissa.

Kevätvehnän fosforilannoitus

Koelohko on runsasmultainen ja ravinteet fosforia lukuun ottamatta vähintään tyydyttävällä tasolla ja typpeä on käytetty 160 kg/ha. Kokeessa kaliumlannoitus nosti satoa 320 kiloa.

Fosforilannoitus nosti kevätvehnän satoa selvästi. Jo kahdeksalla fosforikilolla sato nousi 1290 kiloa/ha ja paras sato, 7430 kg, saatiin YaraMila Y 5 -lannoitteella. Tuossa jyväsadossa poistuu typpeä 176 kg, fosforia 25 kg ja kaliumia 33 kg. Typpitase on negatiivinen mutta fosforitase 11 kg/ha. Pääosa tästä fosforista on kuitenkin sitoutunut olkisatoon ja juuristoon.

Lannoitussuositus, jossa fosforitase on nolla, on YaraMila Y 5 -lannoite 500 kg/ha (110-25-25-6) ja lisälannoitus kasvuston tarpeen mukaan YaraBela-lannoitteella, 20–55 kg typpeä/ha.

Tutustu lannoitteisiin

YaraBela SUOMENSALPIETARI
Moniravinteinen typpilannoite viljoille, nurmille ja öljykasveille.
Kaikki lannoitteet

Lue lisää vehnän lannoituksesta

Vehnän viljely

Vehnän viljely

Jo kasvukauden alussa vehnän lannoitus vaikuttaa lopulliseen satoon. Lannoitus tulee rytmittää kehittyvien kasvien ravinteiden tarvehuippujen mukaan.
Miten ravinteet vaikuttavat vehnän satoon?

Miten ravinteet vaikuttavat vehnän satoon?

Ravinteiden oikea tasapaino vehnän lannoituksessa takaa parhaan mahdollisen vehnäsadon. Jo yhden ravinteen puutos johtaa kasvuhäiriöihin ja huonompaan satoon.
Miten ravinteet vaikuttavat vehnän laatuun?

Miten ravinteet vaikuttavat vehnän laatuun?

Vehnän laatuvaatimukset riippuvat sadon käyttötarkoituksesta. Tärkeimmät vehnän laatutekijät ovat jyvän valkuaispitoisuus, hehtolitrapaino, sakoluku ja tärkkelyspitoisuus.