YaraMila-syyslannoitus lisäsi syysviljojen biomassaa 21 prosenttia sekä vauhditti juurten kasvua

Syysviljojen kasvuaika on syksyllä normaalisti lyhyt, ja siksi kasvi tarvitsee helposti käytettävissä olevia ravinteita. Hyvä syylannoitus kasvattaa maanpäällistä biomassaa ja juuristoa syksyllä, ja turvaa kevään kasvuunlähtöä.

YaraMila Y 8

 

Yara Kotkaniemen tutkimusasemalla syysviljakokeet kylvettiin kasvukaudella 2024 syyskuun ensimmäisellä viikolla. Lämmin syksy ja sopivat kosteusolot vauhdittivat syysviljat kovaan kasvuun aina lokakuun lopulle saakka. 

Rehevillä koeruuduilla syyslannoituksen merkitys näkyi selkeästi. Lannoittamattomassa ruudussa maanpäällistä biomassaa oli pensomisvaiheessa keskimäärin 283 kuiva-ainekiloa hehtaarilla, kun taas YaraMila Y 8 -ruuduissa biomassaa oli keskimäärin 21 prosenttia enemmän.  

Vahva juuristo edistää kevään kasvuunlähtöä 

Suurempi maanpäällinen biomassa näkyi myös laajana juuristona. Sivuversotkin ehtivät kasvattamaan omia juuriaan, joten ne eivät ole keväällä täysin pääverson varassa. Tämä on eduksi kevään kasvuun lähdössä.   

YaraMila Y 8 (9-11,6-20, S, Mn) on erinomainen valinta varmistamaan kasvuston riittävän mangaanin saannin. Se soveltuu hyvin lohkoille, joiden fosforiluku on alhainen, ja joissa on riittävästi orgaanista ainesta turvaamaan kasvuston typensaanti. Pienellä levitysmäärällä, esimerkiksi 170 kiloa/ha, peltoon saadaan 19 kiloa fosforia sekä riittävästi kaliumia kasvun turvaamiseen. 

Biomassa

Syysvehnän pensomisvaiheessa lannoittamattomissa ruuduissa maanpäällistä kuiva-ainetta on kertynyt keskimäärin 283 kg ka/ha, kun taas YaraMila Y 8 -ruudussa kuiva-ainetta oli keskimäärin 21 prosenttia enemmän. Suurempi maanpäällinen biomassa merkitsee myös laajempaa juuristoa. 

juuristokuva