Uudentyyppinen fosforiporraskoe todisti: maan viljavuusfosforia ei kannata päästää laskuun

Viime kesän fosforilannoituskoe osoitti, että fosforilannoitushistorialla eli perintöfosforilla on suuri merkitys sadontuottoon. Jos pellon fosforiviljavuus pääsee laskemaan punaiselle, sitä on lannoituksella erittäin vaikeaa saada nousemaan takaisin vihreään luokkaan. Maan viljavuusfosforia kannattaa siis seurata ja vaalia.

Yara Kotkaniemen tutkimusasemalla perustettiin viime kesänä fosforilannoituskoe ohralle 

Yara Kotkaniemen tutkimusasemalla perustettiin viime kesänä fosforilannoituskoe ohralle yhdeksän vuotta samalla paikalla olleiden fosforiportaiden (lannoittamaton, 0 kg P/ha, 7,5 kg P/ha, 15 kg P/ha ja 30 kg P/ha) päälle. Kokeessa kaikki fosforiportaat saivat fosforia joko 7,5 tai 30 kg hehtaarille. Kaikki ruudut saivat typpeä 120 kiloa hehtaarille.   

Heikkoa fosforiluokkaa on vaikeaa nostaa lannoituksella

Kun yhdeksänvuotisen historian aikana ei ollut annettu fosforia lankaan, saatiin 7,5 kilon fosforilannoituksella satoa 5410 kiloa/ha. Kun historian aikana fosforilannoitus oli ollut 7,5 kiloa/ha, saatiin 7,5 kilon fosforilannoituksella viime kesänä lisäsatoa 350 kg/ha nollafosforiin verrattuna.  

Kun historialannoitus oli 15 tai 30 kg fosforia/ha, 7,5 kilon fosforimäärällä saatiin 730 kg/ha tai 1130 kg/ha sadonlisää verrattuna historian fosforilannoittamattomaan ruutuun. 

Kun vanhoille fosforiportaille annettiin fosforia 30 kg/ha, saatiin suunnilleen samansuuruiset sadot, vanhojen fosforiportaiden vaihdellessa 0–15 kg fosforia/ha. Kun historiassa oli käytetty 30 kg fosforia/ha, saatiin 30 kilon fosforilannoituksella vielä noin 500 kiloa sadonlisää.  

Koe osoitti selvästi, että jos pellon fosforiviljavuus pääsee laskemaan punaiselle, sitä on erittäin vaikeaa saada nousemaan takaisin vihreään luokkaan. Koelohkolla fosforiluokka oli huononlainen, pH 6,3 ja maalaji hiuesavi. 


Lannoitushistoria ja fosfori

Fosfori on monessa mukana 

Kotkaniemen pitkäaikaisessa fosforiporraskokeessa viljalla on tullut jo aiemmin esille, että ohra on herkin fosforinpuutteelle, sen jälkeen tulevat kevätvehnä ja kaura. 

Fosforilla on monia vaikutuksia kasvin kasvuun ja sadontuottoon. Se parantaa muun muassa viljelyvarmuutta äärevissä sääoloissa, tehostaa viljan kykyä hyödyntää typpeä sekä edistää ja tasaa viljan tuleentumista. Riittävän fosforilannoituksen myötä kasvi versoutuu paremmin ja tuottaa suuremman biomassan, minkä vuoksi myös muiden ravinteiden otto tehostuu.  

Fosforilannoituksella jyvien fosforipitoisuus nousuun 

Kasvukausi ja viljelylohko määräävät hyvin pitkälti jyvien fosforipitoisuuden. Vaihtelu saattaa olla hyvinkin suurta, jopa 40 prosenttia, kasvukaudesta riippuen.  

Kun viljavuusfosfori on punaisella, fosforilannoituksella voi nostaa jyvien fosforipitoisuutta.