Nurmet aloittavat kasvunsa keväällä maan lämpötilan ollessa vasta nolla astetta. Kylmässä maassa maan omat fosforivarannot eivät ole vielä käytettävissä, joten kasvuunlähtöön tarvitaan fosforia YaraMila-lannoitteista. Viime kevään tilakokeen tulokset osoittivat, kuinka korkeammalla fosforilannoituksella saavutetaan taloudellisesti kannattava sadonlisä.
Fosforilannoituksen lisääminen toi merkittävän sadonlisän
Fosforilannoituksen hyöty ensimmäisen nurmisadon lannoituksessa osoitettiin Yaran pilottitilalla tehdyssä peltokokeessa. Satoisan nurmilohkon (KHt, erm) viljavuusfosfori on luokkaa välttävä. Tila huolehtii riittävästä kaliumlannoituksesta nurmen perustamisvuosina käyttämällä Yara BIOTIITTIa ja kaliumpitoisia YaraMila-lannoitteita sekä lietettä.
Kokeessa ensimmäisen sadon lannoitukseen vaihdettiin korkeampifosforinen YaraMila Y 5-lannoiteYaraMila Y 4-lannoitteen tilalle, jolloin fosforilannoitus nousi 10 kilosta 23 kiloon fosforia hehtaarille. Fosforilisäys nosti nurmen kuiva-ainesatoa 500 kg /ha. Satsaus fosforilannoitukseen kannatti myös taloudellisesti, sillä lannoitekustannuksen nousu palautui laadukkaan sadonlisän myötä (ROI 5,6).
Tarkista kevätsadon fosforilannoitus
Nurmien riittävä fosforilannoitus tehostaa kasvuunlähtöä keväällä ja varmistaa suuren nurmisadon. Fosforilannoituksella pystytään nostamaan myös nurmisadon fosforipitoisuutta.
Satoisilla nurmilohkoilla viljavuusfosforin ylläpito on jopa sadonlisää tärkeämpää. Luken kokeissa nurmen uudistamisvuosina viljelty rehuohran sato aleni, jos viljavuusfosfori aleni liikaa. Lue aiheesta lisää: Suojavilja voi kärsiä, jos viljavuusfosfori on matala | Yara Suomi