Fosforilannoituksella selvää sadonlisää – lajikkeesta tai sen aikaisuudesta riippumatta

Yaran pitkäaikainen fosforikoe on osoittanut, että aikainen ja myöhäinen kevätvehnälajike antavat fosforilannoituksella samassa suhteessa satovastetta. Sama tulos pätee rehuohran ja myöhäisempien mallasohralajikkeiden kohdalla.

Fosforiporraskoe

Yara Kotkaniemen pitkäaikaisessa fosforikokeessa fosforiportaat ovat olleet täsmälleen samassa paikassa jo yhdeksän vuotta. Pitkäaikainen koe tuo arvokasta tietoa fosforin vaikutuksesta maaperän viljavuuteen ja satoon erilaisina kasvukausina.

Kokeessa on sen aloitusvuodesta lähtien ollut mukana aikainen ja myöhäinen kevätvehnälajike sekä aikainen rehuohralajike ja mallasohralajike.

Eri lajikkeilla ei eroja fosforilannoitusvasteessa

Pitkäaikainen koe on osoittanut, että erityyppisten kevätvehnä- ja ohralajikkeiden välillä ei ole eroa niiden vasteessa fosforilannoitukseen.

Aikainen ja myöhäinen kevätvehnälajike antoivat kokeessa suhteessa samansuuruisen vasteen fosforilannoitukselle, myöhäisen kevätvehnän kokonaissadon ollessa toki korkeampi. Saman tuloksen antoivat aikainen rehuohra verrattuna myöhäisempiin mallasohralajikkeisiin.

Fosforilannoitus

Fosforikokeessa kolme lannoitusporrasta

Fosforikokeessa on täysin lannoittamaton koejäsen sekä koejäsenet, jotka ovat saaneet fosforia 0, 7,5; 15 ja 30 kiloa per hehtaari. Typpitasot ovat kokeessa ohralla 120 kg ja kevätvehnällä 140 kg typpeä hehtaaria kohden. 

Fosforin viljavuusluokka on koelohkolla huononlainen. 

Fosforilannoitus 2