Yara Kotkaniemen pitkäaikaisessa kokeessa on seurattu typen luontaista vapautumista lannoittamattomista ruuduista. Vuotuiset erot ovat hämmästyttäviä.
Yara Kotkaniemen pitkäaikaisessa kenttäkokeessa Vihdissä lannoittamattomat ruudut ovat olleet täsmälleen samassa paikassa jo yhdeksän vuotta (2015–2023). Koe on otollinen typen mineralisaation seurantaan maasta. Koealue on maalajiltaan runsasmultaista hiuesavea, joten maassa on luontaisesti runsaasti typpeä. Se näkyy runsaanakin vuotuisena satovaihteluna.
Jyväsato on lannoittamattomissa ruuduissa vaihdellut koevuosina 690–4170 kg/ha välillä ja valkuainen 9,7–14,4 prosentin välillä. Satotuloksista käy selkeästi ilmi, että typpeä on vapautunut runsaimmin lämpimissä ja riittävän kosteissa olosuhteissa. Vuonna 2019 lannoittamattomasta ruudusta on saatu satoa jopa 4500 kiloa hehtaarilta.
Koska Suomessa maaperän orgaanisen aineksen pitoisuus on suhteellisen korkea, maaperästä mineralisoituvan typen vaihtelu voi eri kasvukausina olla hyvinkin suurta. Se tuo haastetta, kun pyritään mahdollisimman tarkkaan typpilannoitukseen.
Atfarm-sateliittipalvelu, Yara N-Sensor ja Yara N-Tester edustavat tällä hetkellä Yaran parasta tietämystä typenhallinnassa. Tänä päivänä moni tila onkin Atfarmin ja Yara N-Sensorin myötä siirtynyt tasalevityksestä lohkon sisäisen typen hallintaan. Yara N-Tester antaa apua kasvukauden vaikeaan kysymykseen: lannoittaako lisää vai ei.