Viljelyvarma lannoituksen jakaminen

Kevätviljojen kylvölannoituksen taso tulee pitää riittävänä, sillä kasvuston tulisi pärjätä tällä typpimäärällä vähintään korrenkasvuvaiheeseen asti. Lisäksi kylvössä annetaan vuotuinen fosfori ja kalium lohkon viljavuuden mukaan. Kylvölannoituksen typpitason tulisi olla noin 70-75 % lohkon optimaalista satopotentiaalia vastaavasta typpimäärästä.

Satoa lisäävän lisälannoituksen aikaikkuna sijoittuu korrenkasvuvaiheeseen. Valkuaisen varmistamiseksi lisälannoitus voidaan ajoittaa vielä lippulehti- tai tähkälletulovaiheeseen.

Kauden koetuloksissa näkyy kasvustoja koetellut kuivuus, mutta riittävä kylvölannoitus on viljelyvarma valinta.

Yara Kotkaniemen tutkimusasemalla kesäkuun 2023 aikana satoi vain noin 8 mm. Kokeissa suunnitellut lisälannoitukset tehtiin kuivuudesta huolimatta, mutta kasvua rajoittaneet olosuhteet näkyvät tuloksissa lisälannoituksen satovasteen heikkenemisenä (kuva 2). Kevätvehnä hyötyi savimaalla korkeammasta kylvölannoituksesta, mutta lisälannoituksissa satovaste jäi vaatimattomaksi.

Suotuisalla kasvukaudella ja satonäkymien ollessa suuremmat myös 110 kg N kylvölannoituksena saanut kasvusto olisi kannattanut lisälannoittaa. Parhaimmillaan 30-50 kg lisätyppilannoituksella saadaan jopa yli tonni lisää satoa.

Kolmen vuoden koesarja osoittaa selkeästi lannoituksen jakamisen vaikutuksen satoon. Kaksi kolmasosaa kylvössä ja kolmasosa kasvukaudella on tuottanut parhaan sadon. Kun kylvölannoituksen määrää on alennettu ja siirretty suurempi osa typpilannoituksesta kasvukaudelle myös sato on jäänyt matalammaksi.

Lisälannoituspäätös on tehtävä kasvukauden olosuhteiden ja satonäkymien mukaan, mutta kylvölannoituksesta ei ole järkevää tinkiä liikaa. Jos satopotentiaalia menetetään olosuhteiden vuoksi tai kasvusto ei pysty hyödyntämään lisätyppeä, voi ratkaisu olla lisälannoitteiden varastoiminen seuraavan kasvukauden sadolle.