Paljonko peltomaahan jäi sadonkorjuun jälkeen viljelykasveille käyttökelpoista typpeä?

Yara Kotkaniemessä Vihdissä on analysoitu syksyllä 2022 ja 2023 otetuista maanäytteistä paljonko maahan on jäänyt kasvukauden jälkeen kasveille käyttökelpoista liukoista typpeä.

Vuonna 2022 näytteistä analysoitiin erikseen kasveille käyttökelpoinen ammonium- ja nitraattityppi, joista muodostuu liukoinen kokonaistyppi. Liukoisen typen määrä oli syksyllä 2022 noin 10 kiloa typpeä hehtaarilla. Vaihtelu eri maalajien ja multavuusluokkien välillä oli pientä.

Syksyn 2023 maanäytteistä ei määritetty erikseen eri typenmuotoja, vaan pelkästään kokonaisliukoinen typpi. Käytetyn analyysimenetelmän alaraja oli 10 mg/l. Viime syksyn tuloksista nähdään, että kaikilla lohkoilla, maalajista ja multavuudesta riippumatta, oli syksyllä alle 20 kiloa liukoista typpeä hehtaarilla. Mittauksissa ei ollut mukana lohkoja, joissa olisi viljelty aluskasveja.

Liukoisen typen määrään maaperässä vaikuttaa muun muassa käytetty typpilannoitus, multavuus, maalaji, viljelykierto, aluskasvit ja sääolot.

Kesällä 2023 sadot jäivät pieniksi. Muokkauskerroksesta otettujen maanäytteiden mukaan se ei lisännyt liukoisen typen määrää syksyllä maassa. Syksyn 2023 mittaustulokset ovat samaa tasoa kuin useamman vuoden keskiarvo. Koska näytelohkoilla ei ollut alus- tai välikasveja, ensi kevään kylvöaikana liukoisen typen määrä pysynee syksyn lukemissa. Edellisen kasvukauden mahdollisella jääntitypellä ei savimailla näytä olevan vaikutusta kevätkylvöjen typpilannoitusmäärään.