Kasvukauden sääoloja ei voi ennustaa etukäteen keväällä ja siksi ensimmäisen nurmisadon lannoitukseen tulee aina panostaa riittävästi. Jos kasvukausi on kuiva, muodostaa ensimmäinen nurmisato valtaosan talven rehuvarastosta. Toisaalta, jos nurmet eivät kärsi kuivuudesta ja satopotentiaali on suuri, tulee riittävällä lannoituksella varmistaa hyvä ruokinnallinen laatu.
Kuivissa oloissa Yaran lannoitteiden sisältämä nitraattimuotoinen typpi on nopeasti nurmille käyttökelpoista ja varmistaa kasvuunlähdön parhaalla mahdollisella tavalla.
Karjanlannan orgaaniseen aineeseen sitoutunut typpi vapautuu heikosti kuivissa oloissa, koska maan mikrobitoiminta on vähäistä. Sen sijaan karjanlannan kalium siirtyy tehokkaasti satoon ja nostaa helposti rehun kaliumpitoisuuden liian korkeaksi. Rajoita karjanlannan käyttöä kuivissa oloissa.
Helpota nurmien kuivuusstressiä YaraAmplix- tai YaraVita -biostimulantilla + YaraVita – lehtilannoitus -käsittelyllä. Koetulos Yara Kotkaniemestä viime kesältä, jolloin ensimmäiselle nur-misadolle tuli 15 mm vettä ja niitto osui kesäkuun puoleenväliin, jolloin maankosteus oli alhai-simmillaan koko kauteen verrattuna. Kotkaniemessä toisen nurmisadon YaraVita BIOTRAC + YaraVita BRASSITREL PRO -käsittely tuotti 520 kg ka/ha sadonlisän. Investointi Yaran lehtilannoitteisiin tuotti sijoitetut 2,9 – kertaisesti takaisin.
Kuivissa oloissa nurmet ottavat kaliumia yllinkyllin, jotta ne voivat hallita haihduntaa. Kalium ja magnesium ovat kilpailevia ravinteita, eli kasvi syrjäyttää kaliumin otollaan magnesiumin ottoa. Korkea kaliumpitoisuus nurmissa lisää ruokinnassa poikimahalvauksia, jollei tilannetta korjata rehussa tai ruokinnassa.
Pilotti tilalla Iitissä rehun K-pitoisuus oli korkea yli 30, kun tavoite 24-30 g/kg ka ja Mg matala 1,5, tavoite 2. Jolloin myös ekvtasapaino oli korkea yli 2,2, kun tavoiteraja näkyy tuossa sinisellä viivana.
Tilalla tehtiin Magtrac käsitelly 5 l/ha, 2vk ennen sadonkorjuuta ja se nosti rehun mg pitoisuutta hieman, mutta ennenkaikkea se vaikutti EKV- tasapainoon ja laski sen tavoitetasolle.
Eli kuivina kesinä Magrac käsittely kaksi viikkoa ennen sadonkorjuuta palauttaa ekvivalenttitasapainon halutulle tasolle, jolloin riski poikimahalvauksien esiintymisestä pienenee. Magrac käsittelyllä ei ole saatu vastaavaa vastetta, jos se on tehty yli 2 vko ennen sadonkorjuuta, joten ole tarkka levityksen ajankohdasta.
Atfarm satelliittikartat osoittavat sinulle nurmilohkon sisäisen vaihtelun ja palvelun täsmälannoituskartan avulla voit tasata pellon sisäistä vaihtelua ja saavuttaa tasalaatuisemman nurmirehun lohkoltasi.
Peltolohkon sisäisen vaihtelun syynä voi olla maan multavuuden vaihtelu, karjanlannan käyttö ja erot typen vapautumiselle. Myös maan pinnanmuotojen vaihtelu, kohdat jotka altistuvat kuivuudelle tai liika märkyydelle.
Oikealla puolella näät Atfarmin satelliittikartan kuvan pellon biomassan vaihtelusta. Pellolle olisi tarkoitus levittää 80 kg N/ha täsmälannoituksena, jolloin keskellä oleva kuivuudesta kärsivä alue saataisiin rajattua kartasta pois. Kuvassa on nyt lohkosta tehty rasteri levityskartta, jolloin manuaalisesti muokkaamaalla kuiva alue on rajattu kartasta pois. Tähän kuivan alueen rajaus tuotti tällä lohkolla 300 kg lannoitesäästön, joka oli kuitenkin pitkälle toista sataa euroa.
Atfarmin levityskartta tarkentaa ravinteiden käyttöä ja säästää lannoitukustannuksia, mutta samalla maksimoi sadon määrän ja laadun lohkon muilla alueilla.
Seuraa meitä sosiaalisessa medissa, sillä tulevalle kaudelle meillä on odotettavissa Atfarmiin myös uusia digitaalisia työkaluja nurmiviljelijöille!