Fosforista voimaa kasvuunlähtöön ja lisää satoa

Fosforilannoitus vaikuttaa niin satotasoon kuin typenkäytön tehokkuuteenkin. Tyypillisesti koko kasvukaudelle suunniteltu fosforilannoitus annetaan kylvön yhteydessä, vaikka typpilannoitus jaettaisiinkin useampaan levityskertaan. Fosfori on tärkeässä osassa tasapainoisessa lannoituksessa ja maan hyvän kasvukunnon ylläpidossa. Tasapainoisella lannoituksella tarkoitetaan kasvien tarpeisiin oikeiden ravinnesuhteiden varmistamista, jolloin viljelykasvit menestyvät erityisissä, pohjoisissa viljelyoloissamme. Samalla palautetaan maahan sadon mukana poistuvia ravinteita.

Etenkin keväällä lannoituksella on syytä varmistaa fosforin saatavuus juurten läheisyydessä. Maan lämpötila pysyy keväällä pitkään melko matalalla, mikä merkitsee myös maan fosforivarojen rajallista saatavuutta. Maan lämpötilan ollessa 13 astetta on fosforin saatavuus vain 32 % ja 16 asteen lämpötilassa vasta alle puolet fosforista on käytettävissä. Mikäli YaraMila NPKS -lannoitteen fosforimäärä kylvössä ei riitä lohkolle, varmistetaan starttilannoituksella erityisesti kasvuston nopea fosforinsaanti sekä juuriston vahva alkukehitys. Etenkin kylminä keväinä fosforilannoituksen vaikutus korostuu.

Starttilannoituksella lisäsatoa kevätviljalla

Starttilannoituksen tehosta on saatu selkeitä tuloksia Yara Kotkaniemen tutkimusasemalla. Lisää satoa saatiin kevätohralla 843 kg/ha (kuva 1) ja kevätvehnällä 662 kg/ha (kuva 2), kun YaraMila Y 3 lannoitteen (140 kg N/ha) lisäksi käytettiin 60 kg/ha starttilannoitetta kylvön yhteydessä. Kevätvehnällä myös valkuaisprosentti pysyi samana satotason noustessa. Kuudenkymmenen kilon levitysmäärä Yara STARTTI- lannoitetta sisältää hieman vajaat 8 kg typpeä ja 14 kg fosforia. Kokonaisuudessaan fosforilannoitusmäärä YaraMila Y 3 :n ja starttilannoitteen yhdistelmänä oli 32 kg /ha. Koepaikalla viljavuusfosfori oli huononlainen ja käytössä oli fosforin satotasokorjaus. Korkeiden satojen mukana poistui 30-35 kg fosforia hehtaarilta. Ilman starttilannoitusta olisi kulututettu myös maan viljavuusfosforia, joka on tärkeässä osassa pellon sadontuottokyvyn kannalta.

Kuva 1. Kevätohran sato ja valkuainen, kun lannoituksessa käytettiin YaraMila Y3 (140 kg N/ha) tai YaraMila Y3 (140 kg N/ha) ja starttilannoitus 60 kg/ha.

Kuva 2. Kevätvehnän sato ja valkuainen, kun lannoituksessa käytettiin YaraMila Y3 (140 kg N/ha) tai YaraMila Y3 (140 kg N/ha) ja starttilannoitus 60 kg/ha.

Starttilannoitteen käyttö on sekä kylvölannoituksen että karjanlannan täydennykseen sopiva vaihtoehto, kun pellon fosforitila mahdollistaa sen. Käyttösuositus starttilannoitukseen on viljoilla ja öljykasveilla 40–60 kg/ha.