Intohimona kokeileminen ja uuden omaksuminen

Nousiaislainen Ilmari Hunsa on hyödyntänyt jaettua typpilannoitusta tilallaan jo 10 vuoden ajan.  

Viimeiset pari vuotta tilan typpilannoituksen tarkentamisessa ovat olleet apuna Yaran asiakkaille ilmaiset Atfarm- ja N-Tester BT -työkalut. Aivan viimeisimpänä hankintana on määränsäätöautomatiikalla varustettu Rauch EMC -lannoitteenlevitin, joka vie tilan täsmälannoituksen aivan uudelle tasolle.  

“Hyvät työkalut ja toimiva kalusto auttavat maksimoimaan jaetun lannoituksen hyödyt”, hän perustelee välineitään.  

Jaettu lannoitus näkyy lannoitevarastossa 

Uuden täsmäviljelytekniikan ohella Hunsa on ennakkoluuloton kokeilemaan erilaisia kasvilajeja. Tilalla viljellään sokerijuurikasta, syysvehnää -ja rapsia, ruista, vaihtelevasti kevätviljoja, ruokahernettä, kuminaa, ja ensi kesänä uutena kasvina korianteria.  

Jaettua lannoitusta Hunsa tekee kevätviljoille, syysvehnälle, sokerijuurikkaalle ja joskus myös rukiille ja jopa kuminalle.  

Lannoituksen jakaminen on näkynyt Hunsan tilalla lannoitevaraston voimasuhteissa. Aikaisemmin suurin osa säkeistä oli NPK-lannoitteita, kun taas nykyään valtaosa lannoitevarastosta täyttyy erilaisista typpilannoitteista. 

NPK-lannoitteista Hunsan käytössä on YaraMila Y 6 ja sokerijuurikkaalle YaraMila PROBETA. Lisäksi fosforin lähteenä on läheiseltä tilalta vastaanotettu broilerin kuivalanta.  

Typpilannoitteista Hunsa käyttää YaraBela SUOMENSALPIETARIa, YaraBela AXANia, YaraBela RIKKISALPIETARIa, YaraLiva NITRABORia. Näiden lisäksi Hunsalla on tapana antaa Yara TYPPILIUOS N30 -käsittely vehnän tähkille valkuaisen nostoon.

Jaetulla lannoituksella riskienhallintaa 

Hunsa on viime vuosina pyrkinyt lisäämään syyskasvien viljelyä, sillä kevätkylvöisten kanssa kuivuus on muodostunut ongelmaksi nyt useana vuonna – viime vuosi mukaan lukien. 

“Alkukasvukauden kuivuus tuntuu olevan sitä suurempi haaste, mitä lähemmäs rannikkoa mennään”, hän pohtii.

Juuri kasvukausien ailahtelevuus on saanut monet innostumaan jaetusta typpilannoituksesta. Kun vain osa typpilannoitteesta annetaan kylvön yhteydessä ja loput tarpeen mukaan myöhemmin kasvukaudella, voi lannoitekuluissa säästää pitkän pennin.  

“Jaettu lannoitus ja täsmäviljely ovat työkaluja, joilla voi hallita kyseisen kasvukauden olosuhteita ja reagoida niihin. Esimerkiksi kaksi viimeistä kasvukautta olivat niin kuivia meillä, että lisälannoittaminen ei kannattanut, ja lannoitetta jäi näin säästöön myöhempää käyttöä varten.” 

Toinen tarkennetun lannoituksen suuri hyöty on lohkokohtaisten erojen tasaaminen ja satopotentiaalin hyödyntäminen paikkakohtaisesti.  

“Meillä yhden lohkon sisälläkin kasvuolosuhteet voivat vaihdella dramaattisesti. Atfarmin ja määränsäätöautomatiikan ansiosta lannoitetta menee juuri oikea määrä ja oikeaan paikkaan. Näin lannoitteesta saadaan paras tulos irti.” 

Jaettua lannoitusta myös peruskalustolla 

Jaettua lannoitusta voi hyödyntää myös ilman määränsäätöautomatiikkaa, Hunsa muistuttaa. Riittää kun on pääsy Atfarmiin ja on ottanut Atfarm-sovelluksen käyttöön omassa puhelimessa.  

Periaatteena on, että puhelin seuraa traktorin kulkua Atfarm-vyöhykekartalla GPS:n avulla. Aina vyöhykkeen vaihtuessa tulee vaihtaa myös traktorin ajonopeutta, ja näin lannoitteen levitysmäärä vaihtelee vyöhykkeittäin.  

“Vähän se vaatii vaivannäköä, mutta on toisaalta täysin ilmaista ja tehtävissä peruskalustolla”, asiaa itsekin testannut Hunsa perustelee. 

N-Tester BT uskonvahvistajana 

Yara N-Tester BT -typpimittari on käsikäyttöinen lehden typpimäärän tarkasti mittaava laite, joka antaa lajikekohtaiset lisätyppilannoitussuositukset suoraan puhelimen Atfarm-sovellukseen.  

Hunsa näkee typpimittarin hyvänä täydennyksenä kokonaispalettiin, johon kuuluvat oleellisena osana myös viljelijän pelloilleen tekemät nolla- ja ylilannoitusruudut.  

“Nolla- ja ylilannoitusruutujen teko on mielestäni maailman halvin ja kätevin havainnointityökalu täsmälannoitukseen.” 

“Kun nollaruutu näkyy jo selvästi, ja jos vielä N-Testerin kanssa käy tekemässä kasvustomittauksia, niin alkaa olla aika selkeä käsitys lisälannoittamisen tarpeesta. Minulle N-Tester toimii ikään kuin uskonvahvistajana milloin, ja minkä verran, lisälannoittaa”, hän kertoo. 

Atfarm yllättää monipuolisuudellaan 

Hunsa kannustaa kokeilemaan ennakkoluulottomasti lannoitteen levityskarttojen tekoa Atfarmilla. Atfarm tarjoaa myös monia muita mahdollisuuksia viljelijälle, kuten esimerkiksi kasvuston kehittymisen ja satopotentaalin tarkastelun biomassakarttojen avulla, säädataa, sekä uutuutena satoarviotyökalun nurmelle.  

Hunsa on jopa suunnitellut tulevalle kasvukaudelle Atfarmin hyödyntämistä tautitorjuntaan ja korrensäätöihin, tekemällä levityskartat kasvinsuojeluruiskulle. Lisäksi hän on hyödyntänyt Atfarmia urakoinnissa. 

“Ensimmäinen kerta vie vähän aikaa, mutta sovellukseen pääse kyllä äkkiä sisään. Kun Atfarmin käyttöliittymä on tullut tutuksi, niin levityskarttojen teko vie vain muutaman minuutin per lohko. Kyllä lisälannoitus tämän kautta on tehty aika helpoksi”, hän vakuuttaa.