Sokerijuurikkaan viljelyn tavoitteena on aina suuri sato, jossa on mahdollisimman suuri sokeripitoisuus sekä matala aminotyppipitoisuus.
Sokerijuurikkaan käyttökohteet
- Juurikkaan sokeria käytetään erityisesti elintarvikkeissa. Sokeria käytetään energianlähteenä joko sellaisenaan tai useiden ruokavalmisteiden lisäaineena. Juurikkaan sivujakeita käytetään jonkin verran kuidun lähteenä eri ruokavalmisteissa.
- Juurikasleike ja melassi ovat sokerintuotannon sivuvirtoja. Niitä käytetään eläinten rehussa kuidun lähteenä tai energialisänä. Juurikkaan naattia voidaan käyttää esimerkiksi säilörehuna nautakarjalla, mutta sen käyttö on melko vähäistä.
- Melassia käytetään myös alkoholinvalmistuksessa, lääketeollisuudessa ja hiivan valmistuksessa. Sokerijuurikasta käytetään myös bioenergian lähteenä.
Viljelyn perusteet
Sokerijuurikkaan viljelyvinkit |
- Pidä huolta maan rakenteesta ja muokkaa tasainen kylvöalusta.
- Varo pellon tiivistymistä.
- Huolehdi maan pH:sta.
- Anna keväällä riittävästi pää- ja hivenravinteita alkukasvun nopeuttamiseksi. Huolehdi hivenravinteiden osalta erityisesti mangaanista ja boorista.
- Tarkkaile kasvustoa ja varaudu tarvittaessa kasvukauden täydennyslannoituksiin.
- Huomioi sokerin määrään ja laatuun vaikuttavat tekijät lannoituksessa, jotta juurikkaan sokeripitoisuus saadaan isoksi.
- Hyödynnä Yaran palvelut, esimerkiksi Yara Megalab -kasvianalyysi sadon maksimoimiseksi.
|
Kylvöalusta
Sokerijuurikkaan viljelyssä maksimoidaan kasvin saama valon määrä. Tavoitteen saavuttamiseksi kylvön pitää olla mahdollisimman aikainen, jotta saavutetaan nopea alkukasvu. Taimettumisen ja rivivälin täyttymisen välinen aika tulee olla mahdollisimman lyhyt. Näin juurikkaalla on mahdollisimman paljon lehtimassaa hyödyntämään kesän valoa sadon kasvattamiseen.
Maan pH
Sokerijuurikas on pH:n kannalta arka kasvi. Se tuottaa hyvän sadon vain jos pH on neutraali tai korkea. Optimaalinen pH-taso vaihtelee maalajeittain.
- Savisemmilla maalajeilla pH:n tulisi olla yli 7
- Karkeilla kivennäismailla 6,5–7
- Multamailla yli 6
Arvo ei kuitenkaan saa olla liian korkea, sillä tiettyjen ravinteiden saatavuus heikkenee, kun pH on yli 7. Vaikka maassa olisi ravinteita, erityisesti mangaanin, sinkin, boorin ja fosforin saanti vaikeutuu.
Kun keväällä käytetään boori-, sinkki-, ja mangaanipitoista YaraMila-lannoittetta sijoituslannoituksena, korkean pH:n haittavaikutus käytännössä poistuu. Lannoiterivin ympärillä pH on alempi ja ravinteet paremmin kasvin käytettävissä. Jos käytössä ei ole sijoituslannoitusta tai hivenravinteiden tarve on erityisen suuri, voidaan ravinnepuutoksia korjata kasvukaudella myös YaraVita-lehtilannoituksilla.
Kasvinsuojelu
Sokerijuurikas ei pysty kilpailemaan kasvutilasta rikkakasvien kanssa alkukasvukaudella. Rivivälin täyttyminen vie 1,5–2 kuukautta, jonka aikana rikkakasvintorjunnasta on erityisesti huolehdittava. Yleensä rikkakasviruiskutuksia tehdään 2–4 kertaa tänä aikana. Epäonnistuminen rikkakasvintorjunnassa johtaa suurin satotappioihin ja ongelmiin nostossa.
Myöhemmin kasvukaudella voidaan joutua torjumaan sienitauteja kasvustoruiskutuksin erityisesti, jos viljelykierto ei ole riittävä.
Viljelykierto
Sokerijuurikkaan satoa voivat alentaa erilaiset sienitaudit. Oireet näkyvät joko lehdissä tai epämuotoisina, pilaantuneina juurina. Viljelykierto on keskeisin tekijä näiden tautien ehkäisemisessä. Juurikasankeroisen torjunnassa viljelykierto on avainasemassa, vaikka markkinoilta löytyykin lajikkeita jotka sietävät ankeroista sadon alenematta.
Maan rakenteen säilyttämisen kannalta viljelykierto on usein välttämätön. Erityisesti märän syksyn jälkeen maan rakenne on heikko ja juurikkaan kasvu kärsii seuraavana vuonna. Useimmiten juurikasta kannattaisi viljellä samalla lohkolla vain yhtenä vuotena kolmesta.