Sokerijuurikas pystyy hyödyntämään kaliumia ja natriumia kasviravinteina. Niiden vaikutus on samanlainen juurikkaan kasvun ja kehityksen kannalta. Molemmat vaikuttavat veden saantiin ja kasvin hengitykseen ilmarakojen toimintaa säätelemällä. Kalium säätelee myös sokerien kulkeutumista.
Kaliumin ja natriumin puutokset näkyvät ruskeina alueina lehtien reunoilla. Puutoksen pahentuessa lehdet ruskistuvat ja kuolevat. Helteisellä säällä puutos voi ensin esiintyä lehtien nuutumisena tai lakastumisena. Tunnusmerkit häviävät lämpötilan laskiessa.
Sokerijuurikas tarvitsee paljon kaliumia ja natriumia. Kalium ja natrium myös korvaavat toisiaan kasvissa. Juurikkaan mukana pellolta poistuu jopa 100 kg kaliumia juurten mukana. Lannoitussuositukset ovat kuitenkin alempia, sillä lannoituskokeissa ei ole saatu taloudellisesti kannattavaa satovastetta niin suurilla lannoitusmäärillä.
Sokerijuurikkaan lannoitustarve vaihtelee suuresti maalajien ja esikasvin mukaan. Savimaalla tarve voi olla vain 25 kg/ha, mutta karkeilla kivennäismailla kannattaa käyttää mahdollisimman kaliumpitoista lannoitetta. Karkeilla kivennäismailla tulisi pyrkiä yhteenlaskettuna yli 50 kg kalium-natriumlannoitukseen. Tästä syystä YaraMila NK -lannoite tai YaraMila NPK -lannoite on aina parempi kuin pelkkä typpilannoite.