Ravinteiden merkitys rukiin viljelyssä

Ruis on tärkeä kivennäisaineiden, B-vitamiinin ja hivenravinteiden lähde. Kuten kaikissa viljoissa, hiilihydraatit ovat jyvien tärkein rakenneosa. Vaikka rukiissa ei olekaan varsinaista sitkoa, se sisältää proteiineja, joiden ansiosta siitä voi valmistaa ravitsevaa ja hapanta leipää. Rukiin rasvapitoisuus on hyvin matala ja rasvat ovat enimmäkseen tyydyttämättömiä rasvoja.

Ravinteiden vaikutus rukiin satoon ja laatuun

Typellä on suurin merkitys sadon määrään

Typpi varmistaa syksyllä nopean rukiin kasvun, edistää juurten kehitystä ja lisää versojen määrää. Lannoitusta suunnitellessa pitää ottaa huomioon myös maasta vapautuva typpi. Keväällä typpi edistää rukiin vegetatiivista kasvua. Se lisää jyvälukua ja ylläpitää yhteyttävää pinta-alaa. Hyvän sadon saamiseksi typpeä on oltava riittävästi saatavilla koko kasvukauden.

Typpi on keskeinen tekijä entsyymien, vitamiinien, lehtivihreän ja muiden solunosien rakenneosana, jotka vaikuttavat kasvin kasvuun ja kehitykseen. Typpi vaikuttaa sadon laatutekijöihin, kuten valkuaiseen, tuhannen jyvän painoon ja jyvien määrään tähkässä. Oikean typen määrän mitoittaminen on rukiilla tärkeää, sillä se on arka ylilannoitukselle herkän lakoutumisen takia.

Fosfori on kasvin energian lähde

Riittävä fosforilannoitus nopeuttaa tuleentumista ja parantaa ruissatoa. Fosfori on melko liikkumaton maassa ja juuri voi ottaa sitä vain 1–2 mm etäisyydeltä. Fosforin sijoittaminen tehostaa fosforin ottoa erityisesti kylmistä maista, kun fosforimäärä maassa on matala.

Fosfori on rukiissa nukleiinihappojen ja rasvojen osa. Se on tärkeä ravinne sokereiden, rasvojen ja valkuaisaineiden muodostumiselle ja kulkeutumiselle kasvissa. Fosfori edistää hyvää ja nopeaa juurten kasvua ja varmistaa siten tehokkaan ravinteiden oton maasta.

Kalium parantaa kuivuuden kestoa

Kaliumilla on tärkeä merkitys rukiin veden säätelyssä ja veden haihtumisessa lehdistä. Näin ollen se vaikuttaa rukiin kuivuuden kestävyyteen. Se vaikuttaa myös sokereiden muodostumiseen ja kestävyyteen talvella sekä säätelee kasvin nestetasapainoa ja ilmarakojen toimintaa.

Rikki parantaa typen käyttöä

Rikki on tärkeä osa entsyymejä ja aminohappoja, ja sitä tarvitaan myös lehtivihreän muodostumisessa. Rikki on valkuaisaineiden osa ja erittäin tärkeä viljoille. Viljat eivät pysty käyttämään typpeä, jos rikistä on pulaa.

Sulfaattimuotoinen rikki on helposti huuhtoutuvaa ja kevyillä mailla ilmenee usein rikin puutetta. Rikkiä voi kertyä pohjamaahan, josta ruis saa sitä myöhemmin kasvukaudella juurten kasvaessa syvemmälle. Rikkiä voi lisätä kevätlannoituksessa YaraBela Sulfan -lannoitteena.

Kupari ja boori ehkäisevät torajyvää

Rukiilla kuparin puuteoireet näkyvät nuorimmissa lehdissä, sillä kupari liikkuu heikosti rukiissa. Kuparin puute aiheuttaa kitukasvuisuutta, kasvuston vaalenemista, ja lehtien kärjet voivat kiertyä ja kuivua. Yleisesti ottaen oireet muistuttavat pakkasvaurioita.

Kuparin puute yhdistetään rukiilla ja muilla viljoilla lehtivihreän muodostumiseen ja entsyymiaktiivisuuteen. Se on mukana useiden entsyymien toiminnassa, jotka osallistuvat hiilihydraattien ja valkuaisaineiden aineenvaihduntaan. Tarvittava kuparimäärä hehtaarille on hyvin pieni, joten lannoitteiden annosteluohjeita tulee noudattaa.

Boori on tärkeä ravinne pölyttymiselle. Boorin riittävyys pitää varmistaa etenkin kevyillä mailla. Boorilannoitus kannattaa tehdä rukiille viimeistään lippulehti - tähkälletulovaiheessa.

Mangaani ylläpitää yhteyttämistä ja entsyymiaktiivisuutta

Mangaanin tehtävät rukiilla ja muilla viljoilla ovat samankaltaisia kuin kuparin. Mangaani ylläpitää yhteyttämistä ja entsyymiaktiivisuutta. Mangaania tarvitaan pieniä määriä. Sitä kuitenkin tarvitaan silloin, kun pH nousee ja sen seurauksena mangaani muuttuu vaikealiukoiseen muotoon. Mangaanilannoitus on helpointa hoitaa YaraVita Mantrac Pro -lehtilannoitteella tai hivenpitoisella YaraMila-lannoitteella.