Molybdeeni

Muihin hivenravinteisiin verrattuna molybdeeniä tarvitaan kasveissa hyvin pieniä määriä. Sillä on kuitenkin tärkeitä tehtäviä kasvin aineenvaihdunnassa. Kasvit ottavat molybdeeniä maanesteestä molybdaattianionina. Molybdeeni on ainoa hivenravinne, jonka saatavuus maasta lisääntyy pH:n noustessa. Kasvissa molybdeeni liikkuu joko molybdaattianionina tai orgaanisiin anioneihin liittyneenä. Molybdeenin kulkeutuvuus kasvissa on hyvä, se liikkuu sekä ylös- että alaspäin. 

Molybdeeni vaikuttaa eri entsyymien toimintaan. Sen tärkein tehtävä on kasvin typpiaineenvaihdunnassa. Molybdeeni on nitraatin pelkistymistä katalysoivan nitraattireduktaasientsyymin rakenneosa. Se osallistuu kasvin ottaman nitraattitypen (NO^3-) pelkistämiseen nitriitiksi (NO^2-). Nitriitti pelkistetään vielä ammoniumtypeksi (NH⁴⁺), jota kasvi voi käyttää aminohappojen ja valkuaisaineiden muodostamiseen. 

Molybdeeni on osallisena myös kasvin rikkiaineenvaihdunnassa ja sen saanti on tärkeää palkokasvien juurinystyröiden toiminnalle. 

Molybdeenin puutosriskiä lisäävät

• Maan alhainen orgaanisen aineen määrä.
• Alhainen pH, eli päin vastoin kuin muilla hivenravinteilla. Happamassa maassa kasvien ravinteiden otto huononee. Tällöin molybdeeni sitoutuu kasveille vaikeasti käytettävään muotoon. Happamissa maissa myös juuristo kehittyy heikoksi, eikä kasvi kykene ottamaan ravinteita tehokkaasti. 

Molybdeenin puutosoireet 

Molybdeenin puutosoireet ovat Suomessa viljoilla ja öljykasveilla harvinaisia. Molybdeenin puute aiheuttaa typen puutteen kaltaisia oireita. Kasvit kasvavat heikosti ja lehdet ovat normaalia vaaleampia väriltään. Puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorissa lehdissä.