Kierrätysravinteet

Orgaanisissa lannoitteissa on ammoniumtyppeä ja nitraattityppeä, mutta pääosa typestä on sitoutunut orgaanisiin aineksiin ja siitä vapautuu osa kasvien käyttöön maan lämpiämisen ja mikrobitoiminnan myötä.

Kierrätysravinteiden typpipitoisuudet vaihtelevat merkittävästi ja siksi on aina käytettävä voimassa olevaa vakuustodistusta laskelmien pohjana. Lannoitusta suunniteltaessa vakuustodistukseen merkitty liukoinen typpi otetaan huomioon laskelmaan kokonaisuudessaan.

Näin onnistut lannoituksessa

Lisälannoitustarve lasketaan vähentämällä satotason ja ympäristökorvauksen sallimista ravinnemääristä orgaanisesta lannoitteesta tulevat ravinteet. Kasvin kannalta kylvön ja juhannuksen välinen ajanjakso on kriittinen, silloin kasvi tarvitsee paljon ravinteita nopeaan kasvuun, mutta kierrätysravinteista ei vapaudu vielä silloin riittävästi ravinteita. Tämä epätasapaino korjataan starttilannoituksella kylvön yhteydessä.

Hyvän sadon saamiseksi pitää kylvölannoituksessa annetun typen osuus tulee olla noin puolet koko typpitarpeesta. Sillä varmistetaan hyvä orastuvuus ja ravinteiden riittävyys kaksilehtivaiheesta alkaen, jolloin jyvänaiheet alkavat kehittyä. Rehevä ja hyvässä kasvussa oleva vilja hyödyntää myöhemmin kierrätyslannoitteesta vapautuvat ravinteet tehokkaasti satoon ja valkuaiseen.

Liian suuria lanta- ja muita kierrätyslannoitemääriä kannattaa välttää. Kohtuuttoman suuri käyttömäärä estää riittävän kylvölannoituksen. Alkukesällä kasvusto kärsii ravinnepuutteesta ja myöhemmin kesällä ja syksyllä vapautuvat ravinteet voivat jäädä käyttämättä ja kuormittaa siten ympäristöä.

Ravinteiden käyttökelpoisuus

Karjanlantojen fosforista noin 60–80% on kasveille käyttökelpoista, mutta kierrätysravinteilla tarkkaa osuutta on vaikea arvioida. Puhdistamolietteiden liukoisen fosforin osuus voi olla vain 1%. Riittävän fosforilannoituksen varmistamiseksi vakuustodistus pitää tutkia tarkasti.

Ympäristökorvaus käytännössä yliarvioi käyttökelpoisen fosforin määrän. Lohkoilla, joiden fosforiluku on punaisella, on varminta käyttää fosforipitoista kevätlannoitetta, jolla varmistetaan viljelykasvin fosforinsaanti viileinä keväinä.

Syysviljat

Syksyllä kylvetyt kasvit lähtevät kasvuun varhain keväällä, eikä pelto vielä silloin kanna lannanlevitysvaunua. Ensimmäinen lannoitus kannattaakin tehdä YaraMila-lannoitteella, jotta kevään arvokkaat kasvupäivät tulee hyödynnettyä tehokkaasti. Viileinä keväinä fosforista vain kolmannes on kasveille käyttökelpoista verrattuna yli 20 asteen lämpötilaan, siksi kevätlannoitteessa on hyvä olla fosforia ja kaliumia typen ja rikin lisäksi.

Huolehdi peltomaan puhtaudesta

Ennen kierrätysravinteiden vastaanottoa on syytä varmistaa, että sadon ostaja sallii kierrätysravinteiden käytön. Jos valmistuksessa on käytetty puhdistamolietettä voi olla tarpeen tehdä pellosta raskasmetallianalyysi, jotta voi seurata alkaako maahan kertyä haitallisia aineita.

Täsmälannoitus käyttöön

Lannoitusta voi tarkentaa kasvukaudella Yara N-Tester -mittauksilla, sekä hyödyntämällä täsmälannoitusta Yara N-Sensorilla. Mittaukset auttavat lisälannoituksen oikean määrän ja käyttöajan valitsemisessa. Liian vähäinen lannoitus johtaa pieneen ja heikkolaatuiseen satoon ja vastaavasti liiallinen lannoitus on epätaloudellista ja ympäristöä kuormittavaa.

Hiili-typpisuhde vaikuttaa typen vapautumiseen

Orgaanisissa lannoitteissa olevan hiilen ja typen suhde vaikuttaa tuotteen typpilannoitusvaikutukseen. Jos hiiltä on paljon suhteessa typpeen (suhde on yli 25), kuten oljessa tai puukuidussa, aineksen hajoaminen sitoo typpeä maasta ja viljelykasvi kärsii typen puutteesta ilman lisälannoitusta. Jos hiili-typpisuhde on matala, kuten sianlietelannassa, tuote toimii kasvin typpilannoitteena.

Kasvukauden alkupuolen kasvu on aina varmistettava starttilannoituksella orgaanisen lannoitteen lisäksi, koska eloperäisistä lannoitteista ravinteet vapautuvat hitaasti mikrobitoiminnan myötä. Korkean hiilisuhteen orgaaninen lannoite vaati enemmän mineraalityppeä kuin esim. typpirikkaat karjanlannat.