Fosfori on tärkeää maan kasvukunnolle

Kun satojen mukana poistuu enemmän ravinteita kuin lannoituksessa on käytetty, voidaan käyttää termiä “soil mining”, eli maaperän köyhdyttäminen. 

Eurofins Viljavuuspalvelun viljavuustutkimusten yhteenvedoista näkyy, että Suomen peltomaiden köyhtymineen on nopeutunut viimeisen neljän vuoden aikana.

Viljavuusluokat huononlainen ja välttävä ovat kasvaneet eniten ja huonossa viljavuusluokassa on nyt enemmän peltoja, kuin luokissa korkea ja arveluttavan korkea yhteensä.

Huonojen viljavuusluokkien osuus kasvaa

Vuosina 2016-2019 tutkituista yli 400 000 näytteestä 60,3 prosentissa oli fosfori punaisella. Edellisellä viiden vuoden mittausjaksolla luku oli 44,1 prosenttia. Yli 320 000 hehtaaria peltoa on siis pudonnut ”vihreältä punaiselle” viimeisen neljän vuoden aikana.

Kun pellon fosforitila on hyvä tai tyydyttävä, maasta vapautuu fosforia kasvin käyttöön sitä mukaan, kun kasvi ottaa sitä maanesteestä ja kasvu jatkuu häiriöittä.

Välttävässä ja sitä huonommissa viljavuuksissa kasvin kasvu hidastuu, kun fosforia ei ole käytettävissä tarpeeksi. Tilanne on heikoin keväisin sekä muina viileinä ja sateisina kausina, jolloin maan fosforivaroista vain osa on käyttökelpoisessa muodossa.

Korkeista ja arveluttavan korkeista fosforitasoista puhutaan paljon, mutta niiden osuus on vain 4,8 prosenttia tutkituista näytteistä. Kyseisten viljavuusluokkien pellot eivät tarvitse fosforilannoitusta toistaiseksi. Fosforin huuhtoutumista riskikohteissa voi estää pellon kipsikäsittelyllä.

Viljan 4 000 kilon jyväsadossa poistuu keskimäärin 16 kiloa fosforia hehtaarilta ja Suomessa karjanlannasta saadaan keskimäärin kuusi kiloa fosforia peltohehtaaria kohti (Lähde: Kantar TNS Agri). Kasvin fosforitarpeen tyydyttämiseksi tarvitaan edelleen fosforia eri lähteistä, ettei peltojen fosforiviljavuus laske.

Riittävä fosforilannoitus ylläpitää viljavuutta

Kotkaniemen tutkimustilalla on seurattu maan fosforiluvun kehitystä vuosittain 2009-2019.

Käytettäessä ympäristötuen mukaisia fosforilannoitusmääriä NPKS-lannoituksella maan fosforiluku putosi kymmenessä vuodessa 1,3 mg/l. Jos fosforilannoitusta ei annettu, maan fosforiluku putosi samassa ajassa 2,6 mg/l.

Fosforilannoituksen puuttuminen laski satotasoa kymmenen prosenttia tukiehtojen mukaiseen lannoitukseen verrattuna (Kuva).

Fosforitase on keskimäärin nolla

Peltotase = pellolle tulevat ravinteet – pellolta poistuvat ravinteet  

Keskimäärin Suomen pelloille käytetään yhtä paljon fosforia, kuin mitä sadoissa poistuu.  Hyvillä satotasoilla peltotase jää kuitenkin helposti miinukselle ja pelto alkaa köyhtyä fosforista. Lannoitefosforia käytetään tänä päivänä n. 5 kg/ha ja lannan fosforia 6 kg/ha (Lähde: Kantar TNS Agri).

Miksi fosforilannoitus on tärkeää?

• Fosforilannoituksella saadut sadonlisät nostavat viljavuusluokissa huono/huononlainen viljan viljelyn kannattavuutta selvästi. Parempi sato kattaa lannoituskustannukset ja pitää pellon kasvukuntoa yllä. 
• Vain riittävällä fosforilannoituksella saavutetaan kestävästi korkeat satotavoitteet vuodesta toiseen. Jyväsadon mukana poistuu noin 4 kg fosforia/tonni jyviä. 
• Nurmilla maan viljavuusfosforiluokan aleneminen välttävään alentaa merkittävästi nurmisadon määrää ja laatua.  
• Uusimpien fosforin huuhtoumariskistä tehtyjen mallinnusten perusteella riski fosforin huuhtoutumiselle on merkittävästi aiemmin raportoitua vähäisempää nurmilla. Uusissa malleissa on otettu huomioon fosforin alentunut käyttömäärä.  
• Fosforilähteiden huuhtoumaherkkyys eroaa toisistaan siten, että karjanlannan fosfori on mineraalilannoitteiden fosforia huuhtoutumisherkempää.
• Tarpeenmukainen fosforilannoitus parantaa typen- ja muiden ravinteiden ottoa. 
• Ympäristökorvausjärjestelmän sallimat fosforimäärät kannattaa hyödyntää täysimääräisesti fosforilannoituksessa, sillä satotasokorjaus auttaa säilyttämään pellon viljavuuden myös tuleville polville. 
• Tyydyttävässä ja sitä paremmissa fosforiluokissa fosforilannoituksella ylläpidetään ensisijaisesti pellon fosforitasoa, ja sitä kautta pellon sadontuottokykyä. Kasvit ottavat noin 20 prosenttia vuotuisesta fosforintarpeestaan vuosittaisesta lannoituksesta ja loppuosan maan varoista. Näin ollen on erittäin tärkeää, ettei fosforiluku laske liian matalaksi, sillä fosforinkäytön rajoitukset estävät fosforitason nostamisen. 
•