Ohran laatu

Typpi ja kalium vaikuttavat pääravinteista eniten jyvän laatuun, siksi tasapainoinen lannoitus on tärkeä keino laadun ylläpitämisessä. Sekä liian vähän että liikaa ravinteita heikentää ohran laatua.

Ohran laatutavoitteet

Ohran laatutavoitteet riippuvat loppukäyttäjän vaatimuksista, kuten rehukäytöstä tai mallastajan laatuvaatimuksista. Tärkeimmät laatutavoitteet ovat jyvän valkuaispitoisuus, hehtolitranpaino, kosteus, homeet ja tuhannenjyvänpaino. Mallasohran laatuvaatimuksissa huomioidaan lisäksi mm. lajitteluaste ja jyvien halkeaminen.

Typpi

Liiallinen typpilannoitus nostaa ohran valkuaispitoisuutta, mikä ei aina ole toivottavaa. Se voi myös aiheuttaa lakoontumista, mikä haittaa sadonkorjuuta ja altistaa kasvuston tähkäidännälle.

Fosfori

Fosforin puute hidastaa ohran tuleentumista ja pienentää jyväkokoa. Erityisesti mallasohran riittävästä fosforilannoituksesta tulee huolehtia mm. satotasokorjauksia käyttämällä.

Kalium

Kaliumin puute voi vaikuttaa epäsuorasti ohran jyvän laatuun. Riittävä kaliumlannoitus vahvistaa kortta sekä vähentää lakoutumista ja tähkien katkeilua. Lakoontuneessa kasvustossa jyvät voivat alkaa itää ennenaikaisesti tähkässä, mikä pilaa sadon laadun.

Rikki

Rikki on merkittävä ohran valkuaisen rakenneosa. Rikin puute alentaa satoa, jolloin lannoitetypen ylimäärä nostaa jyväsadon typpipitoisuutta. Rikkilannoitus siis nostaa jyväsadon määrää, jolloin jyväsadon valkuaispitoisuus laskee.

Kalsium ja boori

Kalsium ja boori vaikuttavat ohran soluseinämän vahvuuteen, siten niillä voi vähentää kasvuston lakoutumista.

Mangaani ja sinkki

Parempi typen aineenvaihdunta lisää kehittyviin valkuaisaineisiin sitoutuvan typen määrää.

Ylimääräisillä ravinteilla voi olla haitallisia vaikutuksia ohran laatuun. Liian suuri rikkimäärä vaikuttaa kasvin molybdeenin ottoon tai se voi pilata maltaan makua mallastuksen aikana.

Tutustu tarkemmin ravinteisiin