Useat ravinteet, kuten kalium, molybdeeni, boori, sinkki ja mangaani, vähentävät kasvitauteja viljoilla. Todennäköisesti ne vaikuttavat myös nurmikasvien taudinkestävyyteen.
![Nurmen laatu]()
Fosfori
Fosforilla on tärkeä rooli kasvien aineenvaihdunnassa ja entsyymien toiminnassa. Sen tarve on matalampi verrattuna typpeen, mutta sen riittävä saanti on kasveille aivan välttämätöntä. Fosfori liikkuu erittäin huonosti maassa ja sen saantia rajoittaa pH ja etäisyys kasvin juurista.
Jos fosforin puutetta on tai sen saatavuus on heikko, niin rehun ruokinnallinen laatu ja sulavuus heikkenee.
Kalium
Nurmikasvustot ottavat maasta kaliumia yhtä paljon kuin typpeä, joskus jopa enemmänkin. Kaliumilla on laaja-alainen merkitys kasvissa vaikuttaen muun muassa ravinteiden ottoon, yhteyttämiseen, kasvunopeuteen ja ruokinnalliseen laatuun.
Nurmi ottaa erittäin tehokkaasti kaliumia maasta. Jos sitä ei ole riittävästi saatavilla, kasvu hidastuu, sato jää pienemmäksi ja korsi heikommaksi. Kasvusto on lakoherkkä ja nuutuu helteellä herkästi, joskus jopa kuolee. Kasvustoon muodostuu enemmän kuollutta kasvimassaa, joka alentaa nurmirehun sulavuutta. Jos kaliumia on tarjolla liikaa, rehun kaliumpitoisuus voi nousta liian korkeaksi ja esimerkiksi lehmien laidunhalvausriski kasvaa.
Rikki
Rikkiä tarvitaan valkuaisaineiden ja entsyymien muodostuksessa, joten se on välttämätön nurmen kasvulle ja kehitykselle. Se parantaa myös muiden ravinteiden ottoa maasta. Nurmen kasvu tarvitsee samanaikaisesti sekä rikkiä että typpeä. Sen vuoksi rikin puute alentaa typen hyväksikäyttöä.
![Rikkipitoinen lannoite nosti nurmen raakavalkuais- ja sokeripitoisuutta viisi prosenttia. Rikin vaikutus nurmirehun raakavalkuais- ja sokeripitoisuuteen]()
![Rikkilannoitus nosti nurmen sokeripitoisuutta jokaisella sadolla. Rikkilannoituksen vaikutus nurmen sokeripitoisuuteen]()
Hivenravinteet
Natrium on tärkeä ravinne eläimille. Natriumlisä on ruokinnassa pakollinen, koska säilörehu- ja laidunnurmessa sitä on liian vähän. Sen puute aiheuttaa ruokahalun ja hedelmällisyyden heikkenemistä ja maitotuotoksen alentumista. Natriumpitoiset lannoitteet lisäävät nurmen natriumpitoisuutta, joka on tutkimuksissa lisännyt esimerkiksi rehun maittavuutta, lypsylehmien kuiva-aineensyöntiä ja maitotuotosta.
![Natrimpitoinen lannoite nostaa nurmen natriumpitoisuutta. Kolmannella sadolla sillä on selvä jälkivaikutus. Natriumpitoisen lannoitteen vaikutus nurmen natriumpitoisuuteen]()
![Natriumpitoinen lannoite lisää lypsylehmien säilörehun syöntiä ja maitotuotosta. Natriumlannoituksen vaikutus nurmen kuiva-aineen syöntiin ja maitotuotokseen]()
Seleeni
![Seleenilannoitus nostaa nurmen seleenipitoisuutta selvästi. Seleenilannoituksen vaikutus säilörehun seleenipitoisuuteen]()
On tärkeää, että ensimmäiselle ja toiselle sadolle käytetään seleenipitoista lannoitetta vähintään 200 kg/ha/sato. Karjanlannan täydentämisessä voi käyttömäärä jäädä alhaisemmaksi, joten täydennyslannoitteeksi kannattaa valita YaraBela Seleenisalpietari -lannoite.
Seleenilannoituksen vaikutus säilörehun seleenipitoisuuteen. Tavoite ≥ 0,20 mg/kg ka
|
Seleenitön lannoite tai pelkkä karjanlanta |
Seleenipitoinen lannoite 200 ≤ kg/ha/sato |
Seleenipitoinen lannoite > 200 kg/ha/sato |
Näytteitä (kpl) |
39 |
9 |
29 |
Lannoitus (kg/ha) |
|
155 |
365 |
Säilörehun seleenipitoisuus (mg/kg ka) |
0,04 |
0,16 |
0,32 |
Seleenin puute lähes kaksinkertaisti utaretulehdusten ja hedelmällisyyshäiriöiden määrän. Tutkimus kesti 15 kuukautta ja siinä oli mukana yhteensä 104 lehmää.