huhtikuuta 20, 2021

Nouseeko nurmien nitraattipitoisuus?

Yaran lannoitteissa typpi on kasveille sekä ammonium- että nitraattimuodossa, jolloin typen käyttö sadonmuodostukseen on tehokkainta. Viime kesänä Yara Kotkaniemessä toteutettiin nurmien lisälannoituskoe, jossa myös seurattiin nitraatin kertymisriskiä.

Ensimmäinen sato lannoitettiin YaraMila Y 3 -lannoitteella (100 kg N/ha). Lisälannoitus tehtiin kahta viikkoa ennen niittoa YaraBela SUOMENSALPIETARI -lannoitteella (0, 30 tai 60 kg N/ha).

Korkeimmalla lisälannoituksella nurmirehun raakavalkuaispitoisuus oli 190 grammaa kuiva-ainekiloa (g/kg ka) kohden. Nurmirehulle tavoitellaan 130–160 g/kg ka raakavalkuaispitoisuutta, joten viime kasvukaudella lisälannoitus ei ollut tarpeellinen toimenpide.

Rehun nitraattipitoisuus oli korkeimmillaan 1,4 g/kg ka, joka on alle raja-arvon 2 g/kg ka. Luonnovarakeskus (Luke) toteutti kahdella koepaikalla vuosina 2015–2017 kolmivuotisen typpiporraskokeen, joka toteutettiin Yaran lannoitteilla. Peltokokeissa havaittiin riski nitraattitypen kertymiselle nurminadalla, kun ensimmäinen sato lannoitettiin 154 kg N/ha.

Nurmien typpilannoituksen optimoinnilla tavoitellaan suurta ja hyvälaatuista satoa. Liian korkea tai väärin ajoitettu typpilannoitus voi nostaa rehun nitraattitypen pitoisuuden tasolle, joka on tuotantoeläimille haitallista.

Nurmien typenhallintaa tutkitaan aktiivisesti myös tulevana kasvukautena. Vastauksia haetaan muun muassa siihen, milloin lisälannoitus on kannattavaa ja miten se vaikuttaa nurmirehun nitraattipitoisuuteen.

Lue lisää nurmien lisälannoituskokeesta ja rehun nitraattipitoisuudesta:

www.yara.fi/yaran-lannoitusohjel-milla-nurmirehun-nitraattipitoisuus-alle-raja-arvon/