Mitä rehuanalyysit kertovat kasvukaudesta ja lannoituksen onnistumisesta?

Tarkka ravinteiden käyttö on olennainen osa kannattavaa nurmiviljelyä. Lannoitekustannusten suunnittelematon vähentäminen johtaa rehustuskustannusten nousuun eikä toivottua säästöä tarvikekustannuksissa saavuteta. Huonoimmassa tapauksessa lannoitekustannusten säästö johtaa tilan valkuais- ja rehuomavaraisuuden alenemiseen.  

Tällä kasvukaudella nurmirehujen raakavalkuaispitoisuus on ollut verrattain korkea monella tilalla ja on voinut ylittää 130 – 160 g/kg ka tavoitetason. Ensimmäisenä ajatuksena on alentaa typpilannoitusta. Syitä raakavalkuaispitoisuuden vaihteluihin tulee kuitenkin etsiä lannoituksen lisäksi kasvukauden sääoloista ja miettiä, kuinka suuria riskejä nurmirehun laadun heikkenemisessä on valmis ottamaan typpilannoitusta vähennettäessä. Siksi vertailu lannoite- ja täydennysrehukustannusten välillä on hyvä tehdä jo lannoitteiden hankinnan yhteydessä. 

Kasvukauden ja lannoituksen vaikutus nurmirehun laatuun 

Kuluvalla kasvukaudella kevätkuivuus on monin paikoin leikannut nurmisatoja. YaraBela- ja YaraMila-lannoitteiden typpi on kokonaan liukoisessa muodossa ja on kasvien käytettävissä myös kuivuuden yhteydessä. 

Valtaosa karjanlannan typestä vaatii mineralisaation maamikrobien toimesta. Kuivuus tai kylmyys hidastaa maan mikrobitoimintaa ja karjanlannan ravinteiden vapautumista. Toisaalta karjanlannan kokonaistyppeä ja edellisten vuosien jäännöstyppeä voi vapautua runsaasti maan ollessa sopivan lämmintä ja kosteaa. Karjanlanta lisääkin nurmirehun raakavalkuaispitoisuuden vaihtelua sään äärioloissa.