Tulevan kasvukauden säätä on mahdotonta ennustaa, mutta sään vaikutuksia nurmirehun määrään ja laatuun voidaan vähentää tukeutumalla kasviravitsemuksen osalta tutkittuun tietoon. Hyvä nurmivuosi tarkoittaa myös varmuutta sille, että seuraavalle ruokintakaudelle on märehtijöille tarjolla riittävästi hyvälaatuista nurmirehua.
Mitkä tekijät voivat lisätä vaihtelua?
Keväällä nurmen kasvu ja ravinteidenotto on kiivasta ja siksi ravinteiden oikea-aikainen käyttökelpoisuus, eri ravinteiden määrä sekä lannoitteen tasainen levittyvyys takaavat parhaan tuloksen.
Tunnetusti lannan ravinteiden vapautuminen vaatii riittävän maan kosteuden ja lämpötilan ja siksi lannan käyttöä kevätsadolle ei suositella. Lannan ravinteet tulevat tehokkaimmin hyödynnettyä, kun käyttö ajoitetaan toiselle sadolle. Tällöin vältetään sadon laatuun kohdistuvilta riskeiltä, kuten matalalta raakavalkuaispitoisuudelta tai liian korkealta rehun kaliumpitoisuudelta kalirikkailla lohkoilla. Suurisatoisille nurmilohkoille on tärkeää käyttää lantaa kohtuullisia määriä (25 -30 t/ha) kerran kasvukauden aikana.
Apila tuo nurmilohkolle suurien satojen kaipaamaa lisätyppeä. Apilan sitoma typpi vapautuu, kuten lannan ravinteetkin, maan lämmittyä ja kosteuden ollessa riittävää maan mikrobitoiminnan tehostumiselle.
Yara Kotkaniemessä mittaamme apilanurmien jälkivaikutusta ja tulosten perusteella apilan sitoma typpi vapautuu ensimmäisen sadonmuodostuksen loppupuolella ja varmistaa siten nurmirehun riittävää valkuaispitoisuutta (Kuva 1). Kokeissa apilaa oli edellisenä vuonna kolmannessa sadossa jopa 50 % korjatusta sadosta eli hyvin apilavaltainen kolmas nurmisato.
Keväällä maan liukoisen typen määrä oli noin 4.5-5,5 kg N/ha nurmiseoksesta riippumatta eli apilan sitoma typpi ei ollut nurmen hyödynnettävissä. Satovaihtelun riskiä lisääkin liika tukeutuminen apilan sitomaan typpeen keväällä.
Mikä on typpilannoitusstrategiani nurmilla?
Kuivat kesät sekä tuotantopanosten kallistuminen ovat lisänneet kiinnostusta tilan oman typpilannoitusstrategian pohtimiselle. Ensimmäisen nurmisadon riittävästä typpilannoituksesta sopivalla YaraMila- tai YaraBela-lannoitteella ei kuitenkaan kannata tinkiä apilapitoisillakaan nurmilla. Kotkaniemen alustavien lannoitusstrategiatulosten perusteella apilan määrään nurmiseoksessa ei vaikuta niinkään ensimmäisen sadon typpilannoitus vaan toiselle nurmisadolle annetun typen määrä.
Laajan pilottitiloilla tekemämme tutkimuksen perusteella myös tiedämme, että hyväsatoisilla nurmilohkoilla toteutettu tasapainoinen lannoitus (200 – 220 kg N/ha) johtaa tehokkaaseen typenkäyttöön ja kasvukauden päätteeksi nurmilohkon typpitaseet ovat lähellä nollaa tai negatiivisia eli kaikki lannoitteena annettu typpi on hyödynnetty sadonmuodostuksessa. Nurmet pystyvät siten tehokkaasti hyödyntämään ensimmäiseltä nurmisadolta mahdollisesti jäävän ylijäämätypen.
Tarkemmat lannoitusstrategiat kannattaakin kohdentaa toiselle ja kolmannelle nurmisadoille ja toteuttaa kuivuuden yllättäessä nk. pikkukakkonen ja siirtää typpilannoitusta kolmannelle sadolle. Kasvukauden pidentyminen näkyy siinä, että nurmet pystyvät hyvin tehokkaasti hyödyntämään typpeä myös syyssadossa.
Koska kylmässä maassa myös fosforin käyttökelpoisuus on rajallista, kannattaa YaraMila-lannoitteen käyttö ajoittaa juuri kevätsadon lannoitukseen ja varmistaa nopea kasvuunlähtö.
Lannoituksen ajoitus keväällä?
Yksi varma kevään merkki Yaran neuvontalinjoilla on lukuisat kysymykset nurmien kevätlannoituk-sen ajoittamisesta. Suomessa on totuttu lannoittamaan nurmet mahdollisimman aikaisin, jonka suosiota ovat erittäin kuivat keväät lisänneet.
Lannoitteita ei tule koskaan levittää jäätyneeseen maahan tai lumen pinnalle eikä myöskään veden kyllästämään maahan. Tällöin riski ravinteiden huuhtoutumiselle sekä haihtumiselle on suurin.