Nurmien ikä ja typpivaste

Koeruuduilla typpivaste alenee noin 2000 kg ka/ha

Satovuosien myötä typpilannoituksella saatu satovaste on alentunut ruutukokeissa (Luke 2021). Alenemisen määrä on ollut samansuuruinen niin kivennäis- kuin orgaanisilla mailla. Ensimmäisen ja toisen vuoden nurmet tuottivat yhtä suuret sadot, mutta neljännen vuoden nurmissa saatiin samalla typpilannoitusmäärällä noin 2000 kg ka/ha pienempi sato. Eli typenkäytön tehokkuus oli alentunut merkittävästi.

Typpivasteen alenemisen syitä voivat olla talvehtimistuhot ja sen seurauksena nurmien aukkoisuus, lajikoostumuksen muuttuminen epäedullisemmaksi tai rikkakasvien määrän lisääntyminen.

Talvehtimistuhot harventavat nurmia

Viime talvi oli ankara Etelä-Suomen nurmille. Pitkä pakkasjakso ja lumeton maa tuhosi niin syysviljat kuin harvensi nurmikasvustoja. Erityisesti apila ja sinimailanen kärsi suuresti, joillakin paikoin jopa nadat kärsivät suuria talvehtimistuhoja.

Nurmen aukkoisuus näkyy erityisesti ensimmäisen sadon suuruudessa. Jos kasvusto on 80 cm korkeaa, tuottaa se täystiheässä kasvustossa 5400 kg ka/ha sadon, kun vastaavasti 70% tiheydellä satotaso jää 3700 kg ka/ha.

Tilatasolla satomäärien aleneminen ei aina suoraviivaista

Tilatasolla ei nurmien iän aiheuttama satoisuuden aleneminen ole aina yhtä selkeää. Yaran pilottitiloilla (2019-2021) ensimmäisen ja neljännen vuoden nurmien satoero oli vain 600 kg ka/ha. Tästä huolimatta suuria ja hyvälaatuisia nurmisatoja tuottavat tilat pyrkivät uusimaan nurmet 3-4 vuoden välein.

Useilla pilottitiloilla nurmet täydennyskylvettiin keväällä. Täydennyskylvö ylläpiti nurmien satoisuutta, sillä muodostuvien uusien versojen satopotentiaali on suuri.

Liian tiheä nurmi

Liika on liikaa myös täydennyskylvössä. Liian tiheässä kasvustossa yksittäiset versot jäävät pieniksi kovan kilpailun seurauksena. Tällöin nurmisadon määrä alenee ja laatu kärsii. Erityisesti NDF-pitoisuus jää matalaksi.