Viimeisen nurmisadon korjuun ajankohta vaikuttaa kevätkasvuun

Viime keväänä nurmikasvustoissa havaittiin ennatysmäärin talvehtimistuhoja. Syitä oli monia, mutta yhdeksi yleiseksi yhdistelmäksi osoittautui viime vuoden tavanomaista myöhäisempi ja suurempi kolmas sato sekä talven leutous. Kevään pitkä pakkasjakso puolestaan aiheutti runsaasti roustevioituksia, erityisesti apilalla ja sinimailasella.

Lämmin syksy suosii natojen kasvua pitkälle syksyyn

Kuivien kasvukausien myötä nurmiseoksissa on suosittu natoja, joiden sadon muodostuminen painottuu kesälle ja syksylle. Natojen kasvua ohjaa lämpötila ja lämpimän syyssään jatkuessa niiden kasvu voi jatkua apiloiden tapaan hyvinkin pitkään.

Sateiden ja lämpimän sään myötä maasta vapautuu vielä runsaasti ravinteita. Natavaltaiset nurmikasvustot voivatkin olla syksyllä reheviä, jolloin kolmas sadonkorjuu tai puhdistusniitto ajoittuu helposti liian myöhäiseksi.

Nurmikasvustoja tarkemmin tarkasteltaessa voi kuitenkin havaita, että lyhenevien päivien myötä timotein värisävy alkaa muuttumaan kellertäväksi ja kasvusto ränsistyy, koska se valmistautuu talveen siirtämällä sokereita tyven varastoihin. Näiden seikkojen yhteisvaikutuksesta kolmannen niiton oikean ajankohdan määrittäminen voi olla hankalaa.

Leuto talvi edesauttoi talvehtimistuhoja

Myöhään ajoittunut sadonkorjuu tai puhdistusniitto lyhentää nurmikasvien talveen valmistautumiseen hyödynnettävää aikaa. Usein myös yhteyttämiseen tarvittavaa auringonvaloa on pilvisessä ja harmaassa syyssäässä niukasti saatavilla. Näistä syistä energiaa vaativa talveen valmistautuminen voi osin epäonnistua.

Leuto ja runsassateinen talvi kulutti paljon talvehtivien kasvien energiaa. Keväällä useat suuren kolmannen sadon tuottaneet nurmikasvustot olivat harvoja ja niiden ensimmäinen sato jäi alhaiseksi. Talvehtimiseen ja kevään kasvuunlähtöön varattujen energiavarantojen ennenaikainen ehtyminen saattoi aiheuttaa nurmikasvustojen harventumisen, jota kevään pitkä pakkasjakso ei helpottanut.

Kevätkasvun varmistaminen aina tärkeää

Sään ääriolojen aiheuttamia sadonmenetyksiä voi parhaiten välttää hyviksi havaituilla nurmiviljelykäytänteillä. Etenkin kasvukunnoltaan parhaiden lohkojen viljelytoimenpiteisiin, lannoituskäytäntöihin ja niittojen oikeaan ajoittamiseen kannattaa panostaa.

Vaikka kuivuuden ja talvehtimistuhojen seurauksena ensimmäinen sato oli tänä vuonna paikoin erittäinkin heikko, kannatta viljelytoimet tulevinakin vuosina suunnitella niin, että ensimmäinen sato on kasvukauden sadoista suurin, sään niin salliessa. Tuotantovaikutuksiltaan se kuitenkin on ehdottomasti paras.

Seuraavan kevään kasvuunlähtöä tuetaan viimeisen sadon oikean niittoajankohdan määrrittämisen ohella tasapainoisella viimeisen sadon lannoituksella, jolloin ravinteita on käytettävissä talvehtimiseen valmistumiseen ja kevään kasvua varten.

Nurmien kaliumintarve sadon muodostukseen on tunnetusti suuri, mutta sen lisäksi kalium on tärkeä talvehtimista varmistava kasviravinne. Tästä syystä Yaran nurmen lannoitusohjelmissa kolmannen sadon lannoitukseen suositellaan YaraMila NK -lannoitteita.

Yksi tapa varmistaa riittävä kaliumlannoitus on Yara Biotiitin käyttö perustamisvaiheen yhteydessä. Yara Biotiitti vapauttaa vuosittain 30–40 kiloa kaliumia hehtaarille, joka helpottaa eri nurmivuosien kaliumlannoituksen suunnittelua.