Nurmen toisen sadon D-arvoseuranta Kotkaniemessä

Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusasema sijaitsee Vihdissä, ja siellä on tehty tutkimus- ja kehitystyötä vuodesta 1961 lähtien. Tutkimusaseman tehtävä on kehittää lannoitevalikoimaa ja lannoitusmenetelmiä vastaamaan entistä paremmin kestävän ruoantuotannon nykyisiä ja tulevaisuuden tarpeita. Tänä kesänä Kotkaniemessä tutkitaan muun muassa monilajisten nurmiseosten lannoitusta ja typpilannoituksen vaikutusta apilan määrään ja menestymiseen seoksessa sekä kehitetään N-Sensorin ja Atfarmin nurmialgoritmiä ja erilaisia täsmälannoitusta tukevia konsepteja. Lisäksi kehitetään lannoitusohjelmia kokoviljasäilörehulle varmistamaan kuivien kesien rehuhuoltoa maito- ja nautakarjatiloilla. 

Maalaji: runsasmultainen hiuesavi (HeS, rm) fosfori välttävä, kalium hyvä 

Nurmiseos: Rehunurmiseos: 60 % timotei (Grindstad, Rakel, Switch),10 % nurminata, 10 % ruokonata (Swaj), 20 % englannin raiheinä (SW Birger) 

Lannoitus:

1. sato YaraMila Y3 478 kg/ha (N110 – P14 – K38)  

2. sato YaraMila NK2 400 kg/ha (N100-P0-K48) 

3.  sato YaraMila NK2 136 kg/ha (N30-P0-K30) 

27.7. Toisen sadon korjuu 

Toinen nurmisato korjattiin Kotkaniemessä 27.7. Kuiva-ainetta kertyi 3 700 kg/ha ja rehun raakavalkuaispitoisuus oli sopivalla tasolla (134 g/kg ka). Laatu oli hyvä, D-arvo 678 ja NDF 539. Toinen sato lannoitettiin YaraMila NK 2 -lannoitteella 100 kiloa typpeä hehtaarille ja sadon mukana typpeä poistui 80 kiloa hehtaarilta eli tase oli hieman positiivinen. 

Kokonaissato nurmilohkolta on tähän mennessä yli 8 000 kiloa kuiva-ainetta hetraarilta. Kolmas sato lannoitettiin heti niiton jälkeen YaraMila NK 2 -lannoitteella (30 kg N/ha) ja odotettavissa on yli 10 000 kilon kuiva-ainesato hehtaarilta.  

Typpilannoituksen jakaminen kolmelle sadolle parhaalla mahdollisella tavalla on vaikea tehtävä. Jos arvioidaan lannoitetypen jakamista sadon mukana poistuvan typen kautta, jako onnistui verrattain hyvin. Typpilannoitus oli kevätpainoinen, ensimmäinen sato lannoitettiin YaraMila Y 3:lla 110 kiloa typpeä hehtaarille. Tämä oli perusteltua, sillä sateisen talven jälkeen oli keväällä liukoisen typen pitoisuus maassa historiallisen alhainen. Ensimmäisen sadon typpitase oli 10 kiloa negatiivinen, sillä sadon mukana poistui 120 kiloa typpeä hehtaarilta.  

Kolmannelle sadolle 30 kiloa typpeä hehtaarille on alhainen etenkin, kun tiedämme, että nurmilajikkeet pystyvät hyödyntämään tehokkaasti sadonmuodostukseen 300 kg N/ha/kasvukausi. Nyt kolmannen sadon kasvu on paljolti maasta vapautuvat typen varassa.