Nurmenviljelijä tekee ilmastotyötä

Kaupin tilalla pyritään tehokkaaseen resurssien käyttöön nurmien viljelyssä. Kaupan päälle saadaan parempi sato ja eväitä tuotannon hiilijalanjäljen alentamiseen.

Kaikille Carbo-yhteistyöverkostossa mukana oleville tiloille on asennettu tänä vuonna sääasema. Tilan isäntä Risto Linnainmaa esitteli lokakuun alussa sääasemaa Yaran nurmen kehityspäällikkö Mervi Seppäselle.

Hämeenkyröläiselle Kaupin tilalle asennettiin kesällä sääasema sekä maan kosteutta ja lämpötilaa mittaavat anturit – kuten 50 muulle Carbo-pilottitilalle ympäri Suomea. Näiden lisäksi pilottitilat ovat saaneet käyttöönsä vaakajärjestelmän säilörehukuormien punnitsemista varten.

”Meijeriltä kysyivät, haluammeko mukaan hankkeeseen. Emme epäröineet hetkeäkään. Haluamme olla mukana lisäämässä tutkimustietoa suomalaisesta maito- ja lihaketjusta ja samalla parantamassa tuotantoedellytyksiä. Aina näistä jotain oppii itsekin”, maitotilan isäntä Risto Linnainmaa pohtii.

Carbo on Valion johtama yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on hiilineutraali maitoketju. Yara on mukana Carbo-verkostossa kehittämässä ilmastoviisasta ja resurssitehokasta nurmituotantoa, joka hyödyntää uusia digitaalisia ratkaisuja ja kasvinravitsemuksen viimeisintä osaamista.

Linnainmaa odottaa mielenkiinnolla, millaisia tuloksia pilottitiloilta saadaan. Hänen mukaansa maatalouden roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa tarvitaan lisätietoa. ”Nykyisin mediassa liikkuu paljon mututietoa, mutta johtopäätösten pitää perustua tukittuun tietoon”, viljelijä muistuttaa. Vieressä Nala-koira.

Nurmenviljely tehokkainta ilmastotyötä

Kaupin tila tekee jo nyt tärkeää ilmastotyötä. Tilakeskuksen ympärille levittäytyvät 44 nurmihehtaaria sitovat hiiltä ilmakehästä kasvustoon, ja talviaikainen kasvipeitteisyys on tilan pelloilla suuri. Karjanlanta on tärkeä kierrätyslannoite, joka hyödynnetään tehokkaasti ja joka lisää peltomaan orgaanisen aineen määrää ja ruokkii maan mikrobistoa. Tilalla viljellään nurmen lisäksi maissia, kauraa, ohraa ja rypsiä väkirehuksi sekä viljelykierron vuoksi.

Risto ja Tiina Linnainmaan maitotila sijaitsee Hämeenkyrössä Pirkanmaalla. Tilalla on 70 lypsävää ja yksi lypsyrobotti. Päärotuina karjassa ovat holstein ja ayrshire.

Maataloudessa nurmenviljely on paras yksittäinen keino lisätä hiilensidontaa, Yara Suomen nurmen kehityspäällikkö Mervi Seppänen toteaa. Tämä johtuu ennen kaikkea ympärivuotisesta kasvupeitteisyydestä sekä nurmien suuresta juuristo- ja kasvustobiomassasta.

”Carbo-hankkeessa tutkimme keinoja, joilla nurmiviljelyä voidaan kestävästi tehostaa. Tarkoitus on löytää tasapaino kannattavan nurmiviljelyn ja hiilensidonnan välillä. Tulee muistaa, että suomalaisen ruoantuotannon merkitys tulee globaalisti lisääntymään ilmastonmuutoksen myötä. Tiedämme Yarassa, että Suomessa pystytään tuottamaan suuria satoja kestävästi. Siitä meidän kannattaa olla ylpeitä. Meidän on tärkeää edelleen kehittää nurmiviljelyn kestävyyttä ja mikä tärkeintä, tehdä se kuluttajalle näkyväksi. Siinä työssä Yara on kumppanina viljelijöille”, Seppänen jatkaa.

Resurssien viisas käyttö kannattaa

Resurssitehokkuus on avainroolissa, kun tavoitellaan ympäristövaikutusten pienentämistä ja kannattavuuden parantamista nurmiketjussa.

Kaupin tilalla resurssitehokkuus näkyy monessa tekemisessä. Peltomaa on tilalla tehokkaassa käytössä ja joka kevät lähdetään tavoittelemaan huippusatoja huolella tehdyn viljelysuunnitelman kanssa. Viljelykierto on monipuolinen ja mukana on syväjuurisena kasvina tunnettua rypsiä. Karjanlanta hyödynnetään tilalla tehokkaasti. Lisäksi nurmipeltojen ravinnetasapainoa täydentämään käytetään Suomessa valmistettuja YaraMila- ja YaraBela-lannoitteita, joissa valmistuksen hiilijalanjälkeä on saatu merkittävästi pienennettyä tehtaille asennetun katalyyttiteknologian ansiosta.

Mineraalilannoitteiden resurssitehokas käyttö on avaintekijä viljelijän satoon ja tulotasoon, ja siinä digitaalisilla työkaluilla on iso rooli, Seppänen sanoo. Linnainmaakin on ehtinyt tutustunumaan Yaran satelliittipalvelun tuomiin mahdollisuuksiin lannoituksessa. Uskon, että satokarttojen avulla tehtävä lannoitteenlevitys on tulevaisuutta. Sen avulla voi saada säästöjä, sillä lannoitetta annetaan vain tarpeeseen”, hän perustelee. — Mineraalilannoitteiden resurssitehokas käyttö on avaintekijä viljelijän satoon ja tulotasoon, ja siinä digitaalisilla työkaluilla on iso rooli, Seppänen sanoo. Linnainmaakin on ehtinyt tutustunumaan Yaran satelliittipalvelun tuomiin mahdollisuuksiin lannoituksessa. "Uskon, että satokarttojen avulla tehtävä lannoitteenlevitys on tulevaisuutta. Sen avulla voi saada säästöjä, sillä lannoitetta annetaan vain tarpeeseen”, hän perustelee.

Lannoituksen perustana YaraBela

Kaupin tilalla lannoituksen perustana ovat YaraBela-typpilannoitteet, sillä peltojen fosforiluokka on karjanlannan vuoksi korkea. Tyypillisesti keväisin ennen kasvuunlähtöä nurmikasvusto saa 100–110 kiloa typpeä hehtaarille. Nurmen toisessa lannoituksessa kasvusto saa typpeä 40–60 kiloa ja lisäksi kaliumia YaraMila NK 1:n muodossa. Kolmas lannoitteen levitys tehdään heinä–elokuun vaihteessa, jolloin kasvuston saama typpimäärä on 20 kiloa. Karjanlanta annetaan nurmille yleensä perustamisen yhteydessä.

Kasvukauden edetessä olosuhteita seurataan tarkkaan ja esimerkiksi lannoitussuunnitelmia muovataan tarpeen mukaan uusiksi toiselle ja kolmannelle sadolle.

”Muutamana vuonna olen kokeillut myös jaettua lannoitusta, kun kasvusto on näyttänyt vaalealta. Toinen sato on tämän jälkeen lähtenyt selvästi paremmin kasvuun”, Linnainmaa sanoo.

Lue koko Linnainmaan haastattelu Leipä leveämmäksi -lehdestä sivulta 13 alkaen.

Kuuntele artikkeli äänikirjana Leipä leveämmäksi -podcasteista.

Nurmikasvustoa Hämeenkyrössä syyskuussa 2019.

Resurssitehokas nurmiviljely

Resurssitehokkuudessa tavoitteena on tuottaa suurempia ja parempilaatuisia satoja käyttämällä saman verran tai vähemmän tuotantopanoksia. Tavoitteen saavuttamiseksi tuotantopanoksia, kuten esimerkiksi lannoitteita, on käytettävä entistä tarkemmin.