Kivelän Carbo-pilottitilalla viljelyvuorossa 13. sukupolvi

Tuloksista voidaan laskea, kuinka tehokasta ravinteiden käyttö on ollut ja miten olisi mahdollista vielä parantaa ravinteiden käytön tarkkuutta. Neljä pilottivuotta ovat olleet hyvin erilaisia sääoloiltaan ja siksi loppupäätelmien teossa tarvitaan usean vuoden tulokset.

Yksi eniten vaihtelua aiheuttava tekijä nurmien ravinnetaloudessa on maasta vapautuneiden ravinteiden määrä. Vaihtelu vapautuneiden ravinteiden määrässä näkyy sekä satotuloksissa että rehun raakavalkuaispitoisuudessa.

Lannoittamatta jätetyistä nollaruuduista voidaan seurata ravinteiden vapautumista vuosittain. Näin tehtiinkin Kivelän tilalla yhteistyössä Valion Artturi-tiimin Eija Järvisen ja ProAgrian neuvojan Henna Aapron kanssa.

Nolla- ja ylilannoitusruutuja nurmilla

Maan kosteus ja lämpötila vaikuttavat suuresti ravinteiden vapautumiseen sekä maasta että karjanlannasta. Kivelän pilottilohkolle perustetussa nollaruudusta seurataan maasta vapautuvan typen määrää. Ylilannoitusruutu puolestaan kuvaa tilannetta, jossa ravinteet eivät rajoita nurmen kasvua.

Ensimmäiselle nurmisadolle maasta vapautui nollaruudulta peräti 70 kg N/ha. Yaran pilotti- ja yhteistyötilat ovat perustaneet nollaruutuja nurmille eri puolille Suomea ja Kivelän nollaruudun tulos oli noin puolet korkeampi kuin muualla. Säätekijöiden lisäksi ravinteiden vapautumiseen vaikuttaa merkittävästi maan multavuus ja karjanlannan käytön historia.
Kivelän pilottilohkolla maasta vapautuvan typen korkea määrä näkyi suurena ensimmäisenä nurmisatona ja nurmisadon riittävänä raakavalkuaispitoisuutena.

Suuri ja laadukas nurmisato kuitenkin hyödynsi sekä maasta että lannoitteista vapautuneet ravinteet tehokkaasti. Kolmannen nurmisadon korjuun jälkeen tehdään yhteenveto kasvukaudesta ja analysoidaan tarkemmin minkälaisilla toimenpiteillä ravinteiden käyttöä voidaan vielä tehostaa.

Myös peltolohkon sisällä esiintyy runsaasti vaihtelua maasta vapautuvien ravinteiden määrässä. Multavimmilla paikoilla peltolohkoa tai kohdissa, missä karjanlantaa on käytetty runsaammin, nurmella on käytössään tarvettaan enemmän typpeä. Runsas typpi näkyy kasvustossa lakokohtina.

Yaran Atfarm-satelliittipalvelun levityskartoilla peltolohkon typen tarjontaa tasoittaa peltolohkolla siten, että typpeä siirretään peltolohkon multavilta kohdilta sinne, missä typpi voidaan tehokkaammin hyödyntää. Atfarm levityskartoilla voidaan siten vähentää lakoutumista ja nostaa nurmirehun raakavalkuaispitoisuutta peltolohkon heikommissa kohdissa.

Typenottoa seurattiin Kivelän tilalla myös rehuviljoilla

Nautakarjatiloilla viljellään nurmirehun lisäksi rehuviljaa, niin myös Kivelän tilalla. Kesän mittaan Yaran asiakkuuspäällikkö Elina Seppä vieraili pilottitilalla kerran viikossa mittaamassa rehuohran typenottoa. Tulokset raportoitiin Yaran asiakkaille kerran viikossa.

Anni ja Matti Kivelän tilalla järjestettiin elokuussa Etelä-Suomen ProAgrian nurmipäivä, jossa osallistujilla oli mahdollisuus tutustua myös pilottitilan toimintaan.