Carbo-pilottitilat maatalouden ilmastotiekartalla

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) antaman toimeksiannon mukaisesti eri toimialojen ilmastotiekarttoja on julkaistu viimeaikoina. Heinäkuussa 2020 ilmestyi myös maatalouden ilmastotiekartta Luonnonvarakeskuksen (Luke) toteuttamana ja maatalouden tuottajajärjestöjen (MTK ja SLC) tilaamana. Maatalouden ilmastotiekartta sisältää eri skenaarioita toimenpiteineen, joilla maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä voitaisi vähentää. Maatalousalan edelläkävijänä myös Yara tekee jatkuvaa tutkimus- ja kehitystyötä peltopäästöjen vähentämiseen kestävän tehostamisen kautta. Esimerkkinä tästä on Carbo-yhteistyöhanke, jossa jo nyt toteutetaan kasviravitsemuksen osalta ilmastotiekartalla mainittuja toimenpiteitä. Yara on myös julkaissut toimialansa edelläkävijänä Suomessa valmistettujen lannoitteiden hiilijalanjäljen. Tuotteiden valmistuksen hiilijalanjäljen tunteminen on olennainen osa ilmastotyötä ja uusi normaali.

Ilmastotiekartassa tavoitteena satotasojen nosto ja tarkka ravinteiden käyttö

Maatalouden ilmastotiekartan mukaan satotasojen kehittäminen on yksi keskeinen muuttuja maatalousmaan tehokkaampaa käyttöä arvioitaessa. Kun satotaso nousee, peltopinta-alaa voidaan ohjata valkuaiskasvien viljelyyn sekä erityisiin hiiliviljelynurmiin, joiden viljelykäytänteet on optimoitu hiilensidontaa ajatellen.

Tarkka ravinteiden käyttö pienentää niin ikään maatalouden ympäristövaikutuksia. Tämä koskee niin kierrätysravinteita kuin mineraalilannoitteita. Karjanlannan osalta biokaasulaitokset ja sieltä syntyvä mädäte parantaa ravinnekiertojen kestävyyttä, mutta mineraalilannoitteiden korvaaminen mädätteen ravinteilla tuo vain noin promillen verran vähennyksiä maatalouden kasvihuonekaasupäästöihin. Mädäte on ensisijaisesti ratkaisu ravinnekiertojen tehostamiseen, ei päästövähennyksiin.

Nurmiviljelyn kestävä tehostaminen ja maatalouden ilmastotiekartta

Myös Yaran lannoitusohjelmissa tavoitellaan nurmiviljelyn kestävää tehostamista, hyviä satoja ja ravinteiden tarkkaa käyttöä sekä alhaista lopputuotteen hiilijalanjälkeä. Keinoina tavoitteeseen pääsemiseksi ovat Yaran lannoitteiden optimoitu ravinnekoostumus, alhainen lannoitteen hiilijalanjälki, yli kolmenkymmenen vuoden tutkimustulokset sekä jatkuva kestävyyden mittaaminen ja kehittäminen.

Carbo-hankkeen pilottitilat oikeilla jäljillä myös päästövähennysten osalta

Yara on mukana Valion koordinoimassa ja Business Finlandin rahoittamassa Carbo-hankkeessa, jossa 50:llä pilottitilalla mitataan tarkasti nurmilohkojen ravinnetaloutta. Tavoitteena on hyvä nurmisato ja tasapainoisen lannoituksen kautta tarkka ravinteiden käyttö. Samalla kehitetään digitaalisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat tulosten dokumentoinnin tehokkaammin.

Yaran pilottitilat tuovat Carbo-hankkeen myötä ensiarvoisen tärkeää mitattua tietoa ravinteiden käytön tehokkuudesta tilatasolla. Tutkittu tieto puolestaan ohjaa Yaran lannoitusohjelmien kehittämistä yhä resurssikestävämmiksi vastaamaan maatalouden ilmastotiekartan asettamia kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita.

Yaran lannoitusohjelmilla tehokas ravinteiden käyttö ja nurmirehun hiilijalanjälki

Pilottilohkoilta ja Yaran peltokokeista saadut tulokset osoittavat selkeästi, että Yaran lannoitusohjelmien tasapainoinen kasviravitsemus parantaa erityisesti typen käytön tehokkuutta. Uusimmat tulokset pilottitiloilta osoittavat myös kiistatta, että typen käytön tehostuminen pienentää pellolta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrä ja sitä kautta säilörehukilon hiilijalanjälkeä. Hyvä nurmisato puolestaan alentaa säilörehukilon hiilijalanjälkeä merkittävästi. Kasvukauden sää vaikuttaa suuresti nurmisadon onnistumiseen ja paikallissäätä seurataankin tarkasti pilottitiloille asennetuilla Vaisalan sääasemalla.

Yaran lannoitteiden ravinnekoostumus on optimoitu viljelykasvin tarpeita vastaavaksi niin ravinteiden määrän ja ravinnesuhteiden kuin ravinteiden vapautumisen ajoittumisen suhteen. Kierrätyslannoitteiden ravinnekoostumus vaihtelee suuresti eikä vastaa kasvin ravinnetarpeisiin yhtä hyvin. Tämän seurauksena kierrätysravinteiden sisältämien ravinteiden käytön tehokkuus on alhaisempi. Kierrätyslannoitteiden, kuten lietteen, riittävällä täydennyslannoituksella voidaan tehostaa sen sisältämien ravinteiden käyttöä. Yaran nurmen lannoitusohjelmista löytyykin ohjelmat myös lietteen täydennyslannoitukseen YaraMila- tai YaraBela-lannoitteella.

Atfarm-satelliittipalvelu tehostamaan ravinteiden käyttöä

Tänä kesänä pilottitiloilla testataan Yaran Atfarm-satelliittipalvelua, joka tuo Yaran N-Sensorin nurmikalibraation kaikkien nurmiviljelijöiden ulottuville. Tulosten perusteella saadaan tutkittua tietoa täsmälannoituksen vaikuttavuudesta etenkin ravinteiden käytön tehokkuuteen.

Uusien nurmilajikkeiden satopotentiaali on suuri ja ne hyötyisivät korkeammista typpilannoitustasoita kuin ympäristökorvauksessa on mahdollista käyttää. Atfarmin levityskartat mahdollistavat saman ravinnemäärän jakamisen peltolohkon sisällä tarkemmin kohtiin, joissa ravinteille on satovaste. Ravinteiden kohdentaminen peltolohkolla parantaa lannoituksen tarkkuutta, vähentää yli- ja alilannoituskohtia ja parantaa ravinteiden käytön tehokkuutta.

Atfarm – levityskarttoja nurmilla

Typen määrä rajoittaa meillä uusien nurmilajikkeiden sadonmuodostusta. Atfarm-levityskartoilla voidaan vähentää peltolohkojen yli- ja alilannoitusta. Näin käytettävissä olevat ravinteet kohdennetaan alueille, joilla saavutetaan suurin satoetu.

Ympäristö

Yara on laskenut lannoitteiden valmistamisessa syntyvän tuotekohtaisen hiilijalanjälkensä oman toimialansa edelläkävijänä. Maataloudessa käytettävien tuotantopanosten hiilijalanjäljen selvittäminen osana ruokaketjua on tärkeä askel koko ketjun hiilijalanjäljen laskemiseksi. Lannoitteen hiilijalanjäljellä tarkoitetaan tuotteen valmistuksen aiheuttamaa ilmastokuormaa ja siihen on laskettu hiilidioksidin lisäksi mukaan myös muut kasvihuonekaasut.