Alajoen tila kehittää nurmiviljelyä monipuolisesti

Alajoen tilalla Pöytyän Yläneellä kehitetään nurmiviljelyä aktiivisesti. Tilan pellot sijaitsevat Varsinais-Suomen kuivilla kivennäismailla, ja sopeutumiskeinoja etsitään niin kasviravitsemuksen kuin kasvilajiston kautta.

Alajoen tila on ollut vuodesta 2018 lähtien yksi viidestäkymmenestä Valion ja Yaran Carbo-hankkeen pilottitiloista, joille on asennettu Vaisalan sääasema sekä SoilScout-maasensorit maan lämpötilaa ja kosteutta mittaamaan.

Maasensoreiden mukaan maa on kuivaa, koska elo-syyskuun sadepilvet olivat kiertäneet tilan pilottilohkot. Sama lopputulokseen päästiin nurmikasvien juuristoa kaiveltaessa ProAgrian nurmiasiantuntija Anu Ellän kanssa.

Erikoisista sääoloista uusi normaali

Kaikki pilottivuodet ovat olleet sääoloiltaan erikoisia, tosin jokaisena niistä on kärsitty kuivuudesta. Vuonna 2018 kuivuus oli äärimmäinen, 2019 kuivuudesta kärsittiin kesällä ja tänä kasvukautena nurmikasvustoja vaivasi kevätkuivuus.

Alajoen tilalla nurmirehuruokinnan varassa on noin 300 lypsävää ja yhteensä noin 520 eläintä. Tilalla mitattu sadon määrä on ollut pilottivuosina noin 7000–8000 kg ka/ha ja samaan satomäärään päästänee tänäkin vuonna.

Pilottilohkojen sadon mittauksen lisäksi raaka-aineanalyysejä tehdään systemaattisesti ja niiden perusteella alkaa kertymään tietoa siitä, miten äärimmäiset sääolot vaikuttavat sadon laatuun. Vuonna 2019 kevätsadon kaliumpitoisuus oli korkea pilottilohkoilla, samoin kuin koko maassa, mutta vuonna 2018 ei vastaavaa tulosta saatu.

Tänä vuonna Varsinais-Suomessa syyskuun puinteja ovat hidastaneet ennätykselliset syyssateet. Alajoen tilan pilottilohkoilla maan kosteusprosentti on kuitenkin alhainen ja maa kuivuudesta kovaa. Paikallissäällä onkin valtava merkitys niin sadon määrään kuin laatuun, ja sää onkin tärkeä osa mittaustuloksista tehtäviä johtopäätöksiä.

Varastoravinteiden määritys toi tarkkuutta lannoitukseen

Yhden ravinteen puute heikentää myös muiden ravinteiden hyödyntämistä. Esimerkiksi fosforin puutteen tiedetään alentavan typenkäytön tehokkuutta, jolloin osa mineraali- tai kiertolannoitteiden lannoitetypestä jää käyttämättä.

Alajoen tilan pilottilohkoilta tehtiin laaja ravinneanalyysi ja samalla myös varastoravinteiden määrä analysoitiin. Viljavuuskalium oli molemmilla lohkoilla välttävä, vaikka toisen lohkon maalajina on hiuesavi. Hiuesavilohkolla varastokaliumin oli kuitenkin tyydyttävä, kun taas hietamoreenilohkolla myös varastokalium oli välttävä.

Maa- ja rehuanalyysien perusteella YaraMila NK1 on todettu tilan peltolohkoille sopivaksi lannoitelajiksi.

Typenhallintaa monilajisten nurmiseoksien lannoitusstrategiaan

Alajoen tilalla on käytetty monilajisia nurmiseoksia pitkään. Seokset sisältävät timoteita, nurminataa, ruokonataa, englannin raiheinää ja erilaisia apiloita. Monilajisten nurmien lannoituksessa käytetään ympäristökorvauksen raja-arvojen mukaisesti 230 kg N/ha, ja typpilannoitus tehdään kevätpainotteisesti.

Monilla tiloilla on pyritty sopeutumaan kesän kuivuuteen siirtämällä typpilannoituksen painotusta toiselta sadolta kolmannelle. Tänä kasvukautena kesäkuivuutta ei kuitenkaan kaikkialla koettu. Toinen sato oli monella tilalla suurin ja typentarve valtava.

Nurmilla typenhallinta ja typentarpeen ennakoiminen on vielä jälkijunassa esimerkiksi viljoihin verrattuna. Tälle kasvukaudelle Yara toi jokaisen nurmiviljelijän ulottuville täsmälannoitusmahdollisuuden Atfarm-satelliittipalvelussa. Typenhallinnan kehittäminen nurmilla onkin yksi pilottitiloilla tehtävän tutkimuksen tärkeimmistä tavoitteista.

Sopeutumiskeinoksi kokeilussa rehukasvilajien monipuolisuus

Alajoen tilalla rehukasvien monipuolisuus on tuttua, sillä viljelyssä on noin 16 hehtaaria rehumaissia ja kokoviljasäilörehua. Kevään ja kesän kuivuuden takia vaikeutunut nurmien perustaminen kuitenkin lisäsi kiinnostusta rehukasvivalikoiman laajentamisesta entisestään.

Uusimpana kokeiluna tilalla kylvettiin ensimmäisen niiton jälkeen rehuvirna-kaura-seos, josta korjataan yksi sato tämän kasvukauden aikana. Juhannuksen tienoilla kylvetyt kasvustot tuottavat hyvin satoa – kasvuston perusteella tehty satoarvio enteilee 2500–3000 kg ka/ha satoa. Kylvöiltään viivästyneillä lohkoilla sato on jäämässä pienemmäksi kasvuunlähdön ajoituttua huonoon ajankohtaan.