-
- YaraMila-moniravinteiset lannoitteet
- YaraBela-typpilannoitteet
- YaraVita-lehtilannoitteet ja biostimulantit
- YaraSuna-orgaaniset kierrätyslannoitteet
- YaraTera-vesiliukoiset lannoitteet
- YaraRega- vesiliukoiset lannoitteet avomaalle
- YaraVera
- YaraLiva-kalsiumnitraattilannoitteet
- Kloorivapaat lannoitteet
- Luomuviljelyyn sopivat lannoitteet
- Muut tuotteet
- Myynnissä olevat lannoitteet
Kohti kestävää nurmentuotantoa
Yaran lannoitusohjelmissa tavoitellaan nurmiviljelyn kestävää tehostamista, hyviä satoja ja ravinteiden tarkkaa käyttöä sekä alhaista lopputuotteen hiilijalanjälkeä.
Yara oli mukana Valion koordinoimassa ja Business Finlandin rahoittamassa Carbo-hankkeessa, jossa 50:llä pilottitilalla mitattiin tarkasti nurmilohkojen ravinnetaloutta. Tavoitteena oli hyvä nurmisato ja tasapainoisen lannoituksen kautta tarkka ravinteiden käyttö. Samalla kehitettiin digitaalisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat tulosten dokumentoinnin tehokkaammin.
Yaran pilottitilat toivat Carbo-hankkeen myötä ensiarvoisen tärkeää mitattua tietoa ravinteiden käytön tehokkuudesta tilatasolla. Tutkittu tieto puolestaan ohjaa Yaran lannoitusohjelmien kehittämistä yhä resurssikestävämmiksi vastaamaan maatalouden ilmastotiekartan asettamia kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita.
Tutustu lisää Carbo-tilojen tarinoihin ja kestävään nurmentuotantoon alta!
Viljelykasvit sitovat hiiltä
Kaikki kasvit sitovat kasvaessaan hiiltä sekä kasvuston maanpäälliseen osaan että juuristoon. Etenkin juuriston ja kasvijätteiden kautta muodostuva hiili voi sitoutua hyvin pitkäkestoisesti maahan.
Yaran pilottitiloilla tarkkaa ravinteiden käyttöä nurmiviljelyssä
Yaran ja Valion Carbo-tiloilla toteutettiin nurmiviljelyssä hyviä lannoituskäytänteitä kolmen pilottivuoden ajan. Yhteensä 46 pilottitilaa antoi arvokkaan työpanoksensa projektille ja viljelijät punnitsivat nurmilohkojen sadot ja lähettivät rehunäytteitä...
Yaran ravinneratkaisut nurmille hiiliviljelyn periaatteita noudattaen
Yaran kasviravitsemusratkaisujen tarkoituksena on vähentää nurmiviljelystä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä sekä optimoida hiiliviljelyä, eli hiilen sitoutumista peltomaahan.
Kivelän Carbo-pilottitilalla viljelyvuorossa 13. sukupolvi
Viljely Kivelän tilalla Sysmässä aloitettiin jo vuonna 1680 ja Anni ja Matti Kivelä ovat jo 13. sukupolvi tilalla. Kivelän tila on ollut yksi Yara Suomen pilottitiloista ensimmäisestä pilottivuodesta, 2018 alkaen. Pilottivuosien aikana nurmisadon määrä ja...
Carbo-pilottitilalla tehdään hiilitietoisia valintoja nurmiviljelyssä
Maaningalla Kuikkalahti Dairyssä otetaan tietoisia askeleita kohti hiilitietoista nurmirehuntuotantoa. Tilalla tehtäviä toimenpiteitä ovat tasapainoinen lannoitus, lannoitteen matala hiilijalanjälki, lannan, eli hiilisyötteen, käyttö lannoituksessa ja...
Virtual EGF2020: Towards Carbon Neutral Milk Production
Pekon tila Artjärvellä on yksi Yaran ja Valion Carbo-pilottitiloista, joilla kehitetään resurssitehokasta ja hiilitietoista nurmiviljelyä. Videolla viljelijä Juha Pekko ja Yaran Mervi Seppänen käyvät läpi, miten pilotointi näkyy tilalla käytännössä.
Alajoen tila kehittää nurmiviljelyä monipuolisesti
Äärimmäiset sääolot luovat haasteita Suomen viljelyoloissa viihtyneelle nurmelle. Carbo-hankkeessa mukana olevalla Alajärven tilalla keskitytään muun muassa typpilannoituksen hallintaan ja viljelykasvien monipuolistamiseen sään aiheuttamien satomenetysten...
Pornaisissa poikkeuksellisen hyvä nurmivuosi
Tuula ja Janne Toivosen maitotila on yksi viidestäkymmenestä Valion ja Yaran Carbo-tiloista, jolla kehitetään resurssitehokasta nurmiviljelyä. Tilalle on asennettu Vaisalan sääasema ja maan lämpötilaa ja kosteutta mitataan SoilScoutin maasensoreilla....
Luvassa viileämpää säätä ja sateita – lannoittaako vai eikö nurmia?
Viime vuonna kasvukauden alku oli kylmä ja kovia yöpakkasia esiintyi aina toukokuun loppupuolelle saakka. Onko taas tulossa kylmä kevät ja kuivuvatko pellot nopeasti? Etelä-Suomessa nurmipellot ovat hieman kuivahtaneet ja lannoitukset on aloitettu....
Koskimäen tilalla kokeiltiin täsmälannoitusta Atfarm-sovelluksella
Carbo-pilottitiloilla testattiin kasvukauden 2020 aikana Atfarm-satelliittipalvelun tarjoamaa mahdollisuutta tuottaa levityskarttoja nurmille. Atfarm-mobiilisovellus mahdollisti levityskarttojen hyödyntämisen myös ilman suuria investointeja uuteen...
Miten sopeuttaa nurmiviljelyä kesän kuivuusjaksoihin?
Sään ääriolot aiheuttavat nurmiviljelylle haasteita. Erikoiset talvet ja keväät sekä kuivat kesät ovat johtaneet yllättäviin vaihteluihin niin nurmisadon määrässä kuin laadussa. Yksi sään ääriolojen erityispiirre jäi vähemmälle pohdinnalle – miten...
Nurmilla tehokasta typenkäyttöä Veneheitossa
Maasta ja karjanlannasta vapautuvien ravinteiden määrä ja vapautumisnopeus vaihtelee vuosittain suuresti. Kuluvan kasvukauden aikana Yaran Carbo-pilottitiloilla sekä muilla yhteistyötiloilla on jätetty lannoittamattomia nollaruutuja, jonka avulla päästään...
Nurmenviljelijä tekee ilmastotyötä
Kaupin tilalla pyritään tehokkaaseen resurssien käyttöön nurmien viljelyssä. Kaupan päälle saadaan parempi sato ja eväitä tuotannon hiilijalanjäljen alentamiseen.
Carbo-pilottitilat maatalouden ilmastotiekartalla
Heinäkuussa 2020 ilmestyi maatalouden ilmastotiekartta Luonnonvarakeskuksen (Luke) toteuttamana ja maatalouden tuottajajärjestöjen (MTK ja SLC) tilaamana. Maatalousalan edelläkävijänä myös Yara tekee jatkuvaa tutkimus- ja kehitystyötä peltopäästöjen...
Resurssitehokas nurmiviljely
Resurssitehokkuudessa tavoitteena on tuottaa suurempia ja parempilaatuisia satoja käyttämällä saman verran tai vähemmän tuotantopanoksia. Tavoitteen saavuttamiseksi tuotantopanoksia, kuten esimerkiksi lannoitteita, on käytettävä entistä tarkemmin.
Nurmiheinien juuret mukana ilmastotalkoissa
Nurmikasvien juuristo on yksivuotisia viljelykasveja runsaampi ja juurten määrä lisääntyy nurmien vanhetessa. Nurmikasvien sitomasta hiilestä noin puolet onkin maan alla juuristossa.
Suurilla sadoilla kohti hiilineutraalia maitoketjua
CARBO-työpajoissa haetaan nurmenviljelyyn vauhtia. Pietilän tilalla nurmesta tavoitellaan suurta satoa. Sadon onnistuminen on ensiarvoisen tärkeää tilan talouden, eläinten ruokinnan ja hiilensidonnan kannalta.
