pH:n seuranta ja säätö

Oikea kasvualustan pH on erittäin tärkeä kasvien kasvulle ja sadontuotolle. Suurimmalle osalle kasveista ihanteellinen pH on 5,5-6,5. Mutta miten varmistaa optimaalinen pH koko kasvukauden ajan?


Jos pH on liian korkea, useiden ravinteiden kulkeutuminen kasviin estyy, jolloin kasvin kasvu heikkenee ja tulee satotappioita. Vielä pahempaa kuitenkin on, jos pH on liian alhainen. Happamat olosuhteet aiheuttavat ravinnepuutosten ohella juurten ja juurikarvojen tuhoutumista. Pahimmassa tapauksessa kasvi voi jopa kuolla.

Kasteluveden pH:n hallinta

Kasteluveden pH:n säätäminen on usein tarpeen, koska tavoiteltava pH on yleensä 5,2–5,8. Yleisimmin raakaveden pH on 6,0–8,0, jolloin pH:ta tulee säätää alaspäin. Sade- tai käänteisosmoosivettä käytettäessä voi tulla myös tarve nostaa pH:ta, josta kerrotaan myöhemmin.

Veden pH säädetään tarvittaessa hapolla alaspäin. pH ei määrittele annettavan hapon määrää, vaan sen tekee veden sisältämä bikarbonaattipitoisuus (HCO3-). Kasveille annettavan kasteluveden, eli lannoiteliuoksen, bikarbonaattipitoisuus tulisi olla 30–40 ppm (30-40 mg/l), jolloin saadaan pH-arvoksi noin 5,5.

Jos bikarbonaatin määrä on raakavedessä esimerkiksi 80 mg/l, siitä 40 mg/l neutraloidaan hapolla. Yleensä pH:n säätöön käytetään typpihappoa, mutta jos veden bikarbonaattipitoisuus on korkea (>130 mg/l), voidaan käyttää myös fosforihappoa. Jos fosforihappoa käytetään alhaisemmilla bikarbonaattipitoisuuksilla (alle 130 mg/l), niin pH voi laskea liian matalaksi.

Ole varovainen! Typpihappo ja muut vahvat hapot ovat vaarallisia ja voivat aiheuttaa käyttäjälle vakavia syöpymiä. Siksi on aina noudatettava vaadittuja turvaohjeita.la bikarbonaattipitoisuuksilla (alle 130 mg/l), niin pH voi laskea liian matalaksi.

Kun bikarbonaattia neutraloidaan hapolla, pH laskee aluksi hyvin hitaasti suhteessa lisättävään hapon määrään. Bikarbonaattipitoisuuden lähestyessä tavoiteltavaa 30-40 mg/l pitoisuutta pH:n lasku kuitenkin nopeutuu, kuten kuva 1 osoittaa. Tästä syystä hapon lisäyksessä on oltava varovainen, eikä suositeltua määrää saa ylittää.

Kuva 1. Kasteluveden pH:tä säädetään neutranoimalla bikarbonaattipitoisuutta hapolla. Aluksi pH laskee hillitysti, mutta halutussa bikarbonaattipitoisuudessa pienikin hapon lisäys romahduttaa kasteluveden pH:n.

 

Tarvittavan hapon määrä voidaan laskea tarkasti tiedettäessä raakaveden bikarbonaattipitoisuus, jolloin happo voidaan lisätä lannoitteiden emoliuoksiin. Jos näin tehdään, kasteluveden johtokyky ei saa muuttua kuin enintään ± 0,2 mS/m suhteessa alkuperäiseen laskettuun lannoitesuosituksen johtokykyyn.

Helpommalla pääsee, jos on erillinen happoastia ja lannoitesekoittaja pH-anturilla. Tällöin voidaan tarvittaessa muuttaa kasteluveden johtokykyä ja ravinnesuhteita ilman hapon määrän miettimistä, koska automaattinen pH-annostelija antaa oikean happomäärän.

Useat tekijät vaikuttavat kasvualustan pH-arvoon

Kasvualustan puristenesteen ja ylikasteluveden pH voi vaihdella säädetystä kasteluveden pH:sta huolimatta. Vaihtelua aiheutuu kasvien ottaessa kasvualustasta positiivisesti ja negatiivisesti varautuneita ravinneioneja, kasvualustan ilmatilavuudesta sekä sen mikrobiologisesta aktiivisuudesta.

Kasvualustan pH:n säätämiseksi ammoniumtypen määrää muutetaan. Typpi on ainoa kasviravinne jota on saatavilla sekä positiivisesti (ammoniumioni, NH4+) että negatiivisesti (nitraatti-ioni, NO3-) varautuneessa muodossa. Suhteessa korkeampi ammoniumpitoisuus alentaa pH:ta, kun taas suhteessa alhaisempi ammoniumpitoisuus nostaa sitä.

Happoa ei saa koskaan lisätä yli suositellun määrän, vaikka kasvualustan pH olisi liian korkea. Se on haitallista kasville!

Kuva 2. Kun kasvi ottaa ammoniumtyppeä, ne luovuttavat happoioneja (H+) kasvualustaan ja pH laskee. Kun kasvit ottavat nitraattityppeä, niin vastaavasti emäsionit vapautuvat kasvualustaan ja pH nousee.

 

Jos kasteluvetenä käytetään sadevettä, käänteisosmoosivettä tai bikarbonaattipitoisuudeltaan laimeaa raakavettä, niin ammoniumtypen tarve on hyvin vähäinen. Inaktiivisilla kasvualustoilla viljeltäessä on myös oltava hyvin varovainen ammoniumtypen määrän suhteen.

Tarvittaessa kasteluveden pH:ta voidaan nostaa lisäämällä veden bikarbonaattipitoisuutta kaliumbikarbonaatilla (KHCO₃). Jo 0,005 ‰ kaliumbikarbonaattia nostaa veden bikarbonaattipitoisuutta noin 30 mg/l. On suositeltavaa käyttää kaliumbikarbonaatille omaa emoliuosastiaa.

Typpihappo (62%) sisältää 8,9 mg H+ / kg. Jo muutama tippa typpihappoa laskee pH:n kasville haitalliselle tasolle, jos vedessä ei ole bikarbonaattia tai sen pitoisuus on hyvin alhainen.

On myös raakavesiä joiden pH on korkea (>7,5), vaikka niiden bikarbonaattipitoisuus on alhainen. Myös tällöin pienikin happomäärä voi laskea pH:n liian alas. Analysoi raakavesi, jotta tiedät käyttämäsi veden ominaisuudet.

pH:n hallinta ja happomäärän laskeminen ovat tärkeitä kaikessa kasvinviljelyssä. Lisätietoa saat Yaran asiantuntijoilta! He auttavat lannoitus-, kastelu- ja happomäärien laskemisessa.